Yhdysvaltain vaaleja tarkkaillut Ilkka Kanerva: Suomessa Trump-ilmiöstä välittyi väärä kuva

– Me eurooppalaiset emme nähneet Atlantin yli, mistä oli kyse.

Näin tiivistää Yhdysvalloissa presidentinvaalien vaalitarkkailijana työskennellyt kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) Lännen Medialle.

Kello on noin kahdeksan paikallista aikaa aamulla Yhdysvaltain Washingtonissa DC:ssä, mistä Kanerva vastaa puhelimeen. Alla on vain parin tunnin huonosti nukutut yöunet.

Hillary Clintonin ja Donald Trumpin vaalitaistelu vahvistui Trumpin eduksi vasta yön tunteina Yhdysvalloissa.

– Politiikan kanssa eläminen on ollut täällä hyvin aktiivista. Kyse on niin valtavasta valtapoliittisesta asiasta, jolla on heijastuksensa niin Eurooppaan kuin Suomeenkin, että vaalit on kannattanut seurata tarkasti, Kanerva perustelee, miksi yöunet ovat jääneet lyhyiksi.

Kanervan mukaan on vielä mahdotonta arvioida, millaisia heijastusvaikutuksia Trumpin voitolla on Suomeen.

– Vallanvaihdos tarkoittaa käytännössä sitä, että Washingtonissa vaihtuu noin 4 000 johtavaa viranhaltijaa ministereistä aina keskeisiin virkamiehiin. Kun Obama lähtee ovesta ulos, hänen mukanaan seuraa tuo määrä ihmisiä, ja niille paikoille täytyy löytyä uudet ihmiset vastaamaan Yhdysvaltain politiikasta. On selvää, että vallanvaihdoksella on monenlaisia vaikutuksia.

Kanerva pitää selvänä, että muu maailma seuraa nyt erityisen herkästi Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittymistä. Suomen ei Kanervan mukaan pidä jättäytyä sivustaseuraajaksi, vaan yrittää vaikuttaa aktiivisesti Yhdysvaltain ja uuden hallinnon suuntaan.

– Ei ole yhdentekevää, että Yhdysvaltain uusi hallinto saisi tämän – sanotaanko vaikka Itämeren piirin asetelman hahmotettua itselleen mahdollisimman selkeäksi, Kanerva viittaa Itämeren jännitteiseen tilanteeseen.

Kanerva sanoo pitävänsä äärimmäisen tärkeänä sitä, ettei Eurooppaan pääse syntymään etupiiriajattelua. Etupiiriajattelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa vieraalla valtiolla on sotilaallista, poliittista tai taloudellista määräysvaltaa toiseen alueeseen.

– Kaiken tämän ajattelun välittäminen asianmukaisella tavalla Yhdysvaltain tulevalle hallinnolle on se iso kysymys, joka on saatava nyt hoidettua. EU ei ole niin hyvässä iskussa, että voisimme ajatella sen hoitavan työn puolestamme. Meidän on oltava itse hyvin aktiivisesti liikkeellä.

Trump-ilmiö näyttäytyi erilaiselta Yhdysvalloissa

Noin viikko sitten Yhdysvaltoihin lentänyt Kanerva sanoo havainneensa, miten erilainen mielikuva Trump-ilmiöstä oli syntynyt Euroopassa verrattuna siihen todellisuuteen, jonka hän kohtasi Yhdysvalloissa.

Suomessa Clintonin voittoa pidettiin koko ajan lähes varmana, ja Trumpin kampanjoinnista poimittiin usein vain hurjimmat letkautukset ja mokat.

– Se vaikutelma, jolla tulin tänne, välittyi pääosin Suomen ja Euroopan medioiden kautta. Mutta paikalla olevana ja tähän vaaliasetelmaan perehtyneenä vaikutelma on toinen. Trumpiin liittyvä vaikutelma on jäänyt vähän puutteelliseksi Suomessa.

Kanerva sanoo tavanneensa matkansa aikana eri tutkimuslaitosten työntekijöitä, puolueiden keskeisiä toimijoita ja muun muassa lehdistön edustajia, ja näiden keskustelujen kautta mielikuva vaalien mahdollisesta lopputuloksesta vaikutti hyvin erilaiselta. Tämä siitä huolimatta, että myös Yhdysvalloissa tutkimuslaitokset povasivat Clintonille selvää voittoa.

Siinä missä Suomessa ja Euroopassa keskityttiin toistamaan Trumpin virheitä ja möläytyksiä, Yhdysvalloissa Trumpin vaalikoneisto ehdokkaansa johdolla puhutteli voimakkaasti palkansaajia ja teollisuusväestöä, Kanerva sanoo.

– Vaikka Trumpilla on näitä huolestuttavia näkökantoja, joita pidän täysin käsittämättöminä, hänellä on myös tämä toinen puoli, joka ei ole Suomessa valottunut. Hän on synnyttänyt toivoa muutoksesta Yhdysvalloissa.

Kanerva sanoo, että hän sai heti Yhdysvaltoihin lennettyään selville tutkimustuloksia, joiden mukaan suuri osa äänestäjistä halusi muutosta. Tällaisten tulosten on helppo ajatella suosivan Trumpia, sillä Hillary Clintonia pidettiin istuvan presidentin Barack Obaman työn ja aatelinjan jatkajana.

– Muutoshalu näkyi kaikista tutkimuksista ja selvityksistä. Minä muiden mukana en nähnyt sitä todellisuutta kuin vasta täällä.

Kanerva myös sanoo, että hän ymmärsi vasta Yhdysvalloissa, kuinka paljon Clintoneita suorastaan vihataan. Hillaryn mies Bill hallitsi Yhdysvaltain presidenttinä kahden kauden ajan vuosina 1993–2001.

– Suomessa vaikutelma vaaliasetelmasta oli toisenlainen kuin todellisuus.

Kanerva sanoo, ettei asiasta voi syyttää suomalaista mediaa. Hänen arvionsa mukaan eurooppalaiset tiedotusvälineet kautta linjan välittivät hieman painottunutta kuvaa vaaleista.

– Tämä oli yleiseurooppalainen ilmiö. Kun puhuin saksalaisten ja italialaisten kanssa, kaikkialla oli sama juttu. Me eurooppalaiset emme nähneet Atlantin yli, mistä oli kyse, Kanerva sanoo.

JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA

Kommentoi

Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu