Ulkopoliittisen instituutin tutkija Trumpin voitosta: "Pelonsekaisia tunteita herättää"

– Voi kuulostaa dramaattiselta, mutta pelonsekaisia tunteita tämä herättää, kertoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak republikaaniehdokas Donald Trumpin voitosta.

Salonius-Pasternak on Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman vanhempi tutkija, joka on erikoistunut Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaan.

Pelonsekaisia tunteita herättää Salonius-Pasternakin mielestä ainakin se, etteivät Trump ja hänen tukijansa, jotka hän todennäköisesti nimittää päättäviin asemiin, ymmärrä globaalin järjestelmän hyötyjä Yhdysvalloille.

– Hän näkee vain ne negatiiviset asiat. Globaali järjestelmä on dramaattisesti auttanut Yhdysvaltojen taloudellista kehitystä vuosikymmenten ajan toisen maailmansodan jälkeen. Valmius rikkoa tämä järjestelmä näyttää nyt olevan mahdollista. Se epävarmuus on se suurin ongelma, Salonius-Pasternak kertoo.

Salonius-Pasternakin mukaan toivoa sopii, että päättäviin asemiin nousee ihmisiä, jotka pitävät Yhdysvaltojen globaalia roolia tärkeänä.

– Silloin voidaan ajatella, että järjestelmä pitää Trumpin impulsiivisuuden aisoissa.

Clintonin voitto olisi tiennyt parempaa ennustettavuutta ulkopolitiikkaan

Epävarmuus vallitsee nyt kansainvälisessä politiikassa. Vielä ei osata arvioida, mitä tapahtuu, kun Trump voitti.

– Se epävarmuus voi hälventyä, kun nähdään keitä Trump nimittää hallintoonsa. Tosin iso osa sellaisista republikaaneista, jotka olisivat muutoin listalla, ovat sanoneet, etteivät tule tekemään työtä Trumpille, Salonius-Pasternak kertoo.

Salonius-Pasternakin mukaan demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin voitto olisi tiennyt parempaa ennustettavuutta ulkopolitiikkaan. Esimerkiksi ulkopolitiikan suuret linjat tuskin olisivat paljoa muuttuneet Clintonin presidenttikaudella. Nyt ne voivat muuttua.

– Voi tapahtua globaalin järjestelmän murentaminen, se että tuetaan liittolaisia, jos he ovat maksaneet laskunsa ja sitten tehdään iso diili Venäjän kanssa. Siinä diilissä Venäjä voi saada omat "alusmaansa". Tämä on minulle suurin huoli, niin kansalaisena ja tutkijanakin.

Salonius-Pasternak ei oleta, että syntyisi Molotov-Ribbentrop -sopimuksen kaltainen sopimus, jossa nimetään maat ja jaetaan ne osiin.

– Mutta Trump voi henkilönä luvata, että hänen presidenttiaikanaan niitä maita, jotka ovat halunneet liittyä Natoon, kuten Georgia ja Ukraina, ei tulla hyväksymään. Myös muut Venäjää ympäröivät maat, jotka haluavat liittyä Natoon, torpattaisiin.

Suomen kohdalla mahdollinen Nato-jäsenyys ei kuitenkaan Salonius-Pasternakin mukaan ole tässä se pointti.

– Näyttää siltä, että Trump hahmottaa maailman isojen ja vahvojen toimijoiden ja johtajien kautta. Siinä pienet joutuvat alistumaan asemaansa. Heillä ei ole roolia tai sananvaltaa.

– Tärkeämpää kuin Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on se, näkeekö Trump, että on ok, että Venäjä voi sekaantua eri maiden politiikkaan.

Salonius-Pasternak mainitsee esimerkkinä yhden tapauksen, joka on hänen mukaansa osoitus toisen maan politiikkaan sekaantumisesta. Viime vuonna Venäjän Tanskan suurlähettiläs kirjoitti uhkaavansävyisesti, että Tanskan laivasto lisättäisiin Venäjän ydinohjusten maalitaulujen joukkoon, jos Tanska liittyy Yhdysvaltojen johtamaan ohjuspuolustushankkeeseen (STT 21.3.2015).

"Monella amerikkalaisella on vahva tunne siitä, ettei yhteiskunta ole palvellut heitä"

Yksi Trumpin voittoon vaikuttanut syy Salonius-Pasternakin mukaan oli se, että Trump antoi äänen niille, jotka kokevat, että globalisaatio on "potkinut heitä päähän".

– Monella amerikkalaisella on syvä epäluulo ja vahva tunne siitä, ettei yhteiskunta ole palvellut heitä. Se ei ole vain tunnetta. Se on todellista, mutta sen tunteen on ilmaissut vasta Trump tällä poliitikkotasolla.

– Trump antoi tälle äänen. Tosin uskomattoman jakavan, rasistisen, seksistisen ja ksenofobisen, mutta antoi silti äänen.

AKI LAUROKARI, HELSINKI / LÄNNEN MEDIA

Kommentoi




Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi






  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat