Brittitankkerin pysäyttäminen Hormuzinsalmessa oli Iranin kosto Britannialle Gibraltarinsalmen aiemmista "kyseenalaisista" tapahtumista, arvioi merioikeuden professori

HELSINKI

Iran ja Britannia ovat kumpikin saattaneet rikkoa merenkulun sääntöjä ottamalla haltuun aluksia strategisesti tärkeissä salmissa, arvioi merioikeuden professori Henrik Ringbom STT:lle. Turun yliopiston ja Pohjoismaisen merioikeusinstituutin professorin mukaan Britannia saattoi toimia vastoin merioikeutta pysäyttäessään aiemmin tässä kuussa iranilaisen Grace 1 -tankkerin Gibraltarilla.

–  Yhtä vähän kuin Iranilla on oikeus lähteä häiritsemään brittialusta Hormuzinsalmessa, yhtä vähän briteillä on oikeus pysäyttää iranilaisalus Gibraltarinsalmessa, Ringbom sanoo.

Ringbom kuitenkin tähdentää, että yksityiskohtaisemmat oikeudet riippuvat alusten sijainnista merialueella sekä siitä, ovatko ne liikkeessä vai ankkuroituina.

"EU:n asetus ei sido EU:n ulkopuolisia maita"

Britannian mukaan Grace 1:n epäillään kuljettaneen raakaöljyä Syyriaan, mikä on vastoin EU:n asettamia pakotteita. Tämä ei kuitenkaan oikeuta operaatioon EU:n ulkopuolista valtiota vastaan, professori sanoo.

–  Meillä ei ole YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä asiasta, vaan ainoastaan EU:n asetus, joka ei sido EU:n ulkopuolisia maita. Eli lähtökohtaisesti tämäkin oli kyseenalaista toimintaa, Ringbom toteaa.

Iran otti perjantaina haltuunsa Britannian lipun alla seilanneen Stena Impero -tankkerin vain tunteja sen jälkeen, kun Gibraltarin tuomioistuin oli ilmoittanut jatkavansa Grace 1-tankkerin kiinniottoaikaa 30 päivällä.

–  Hormuzinsalmen tapaus liittyy tietenkin siihen, se on selkeästi kosto tästä. Molemmat asiat taas liittyvät myös Yhdysvaltain Iranin saartoon, Ringbom arvelee.

Sekä Gibraltarinsalmi että Hormuzinsalmi ovat merenkululle strategisesti tärkeitä. Hormuzinsalmi yhdistää Persianlahden Intian valtamereen ja on kriittisen tärkeä meriväylä öljykuljetusten kannalta. Gibraltarinsalmi puolestaan on tärkeä meriväylä Välimeren ja Atlantin valtameren välillä.

Iranin voimanosoitus

Professori Ringbomin mukaan merenkulun pelisääntöjä noudatetaan yleisellä tasolla varsin hyvin. Iranille Hormuzinsalmi on kuitenkin yksi niistä väylistä, joilla se pystyy osoittamaan voimaansa Britannian ja Yhdysvaltain kaltaisille valtioille.

–  Se on Iranille melkein ainoa tapa pystyä niin sanotulla kotiseudulla vaikuttamaan, että tähdätään aluksia yhdellä maailman tärkeimmistä öljyreiteistä.

Ringbom pitää tilannetta kuitenkin huolestuttavana, sillä merioikeus on tällä hetkellä "vain yksi pelinappula" suuremman mittaluokan selkkauksessa.

–  Tällaiset tilanteet saattavat eskaloitua nopeastikin. Yhtäkkiä voimme olla tilanteessa, jossa toimenpiteet eivät enää suuntaudu yksittäisiin aluksiin vaan merenkulkuun sellaisenaan tietyillä reiteillä tai vielä laajemminkin. Tällöin siitä voi kasvaa täysimittainen kansainvälinen konflikti.

Latvia pyysi Suomelta apua

Latvian ulkoministeriö on pyytänyt Suomen suurlähetystön konsuliapua Stena Impero -brittitankkerin latvialaiselle miehistön jäsenelle, Suomen ulkoministeriöstä kerrotaan STT:lle.

Asiasta kertoivat aiemmin muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat.

BNN-uutistoimiston mukaan Latvia on pyytänyt Suomelta apua, koska maalla ei ole omaa suurlähetystöä Iranissa. Latvian ja Suomen ulkoministeriöt tekevät parhaillaan yhteistyötä varmistaakseen, että latvialaisen oikeuksia kunnioitetaan.

Iranin vallankumouskaartin perjantaina haltuun ottamassa Stena Imperossa on yhteensä 23 miehistön jäsentä, joista yksi on Latvian kansalainen. Latvialainen on BNN:n mukaan osa aluksen huoltohenkilöstöä.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi






Uusimmat kotimaan uutiset

  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat