Kööpenhamina kipinöi jengisodan kourissa – kaupungissa yli tusina räjähdystä vuoden sisään

KÖÖPENHAMINA

Tanskassa Kööpenhaminan alueella on tapahtunut vuoden sisällä yhteensä 15 räjähdystä, joista ainakin osan uskotaan liittyvän käynnissä olevaan jengisotaan, kertoo Tanskan poliisi STT:lle.

Poliisin mukaan räjähdykset liittyvät kahden eri rikollisryhmän välisiin erimielisyyksiin. Räjähdysten kohteiksi ovat valikoituneet muun muassa pitseria, thairavintola, verotoimisto ja poliisiasema.

Räjähdyksissä kukaan ei ole kuollut tai vakavasti loukkaantunut. Yksi tuoreimmista tapauksista koettiin Amagerin kaupunginosassa lokakuun puolivälissä, kun käsikranaatti räjähti vesipiippuravintolan ulkopuolella ja aiheutti lieviä loukkaantumisia.

Kööpenhaminan poliisi oli pitkään vaitonainen räjähdysten välisistä yhteyksistä, mutta syyskuussa viranomaiset vahvistivat, että ainakin osa räjähdyksistä liittyy käynnissä olevaan jengisotaan.

Kööpenhaminan poliisi kieltäytyi antamasta aiheesta kasvotusten haastattelua kaupungissa vierailleelle STT:n toimittajalle. Poliisin tiedottaja kommentoi asiaa ainoastaan sähköpostitse.

–  Tähän mennessä Kööpenhaminan poliisi on yhdistänyt useita räjähdyksiä erimielisyyksiin rikollisten ryhmien välillä, poliisilta kerrotaan STT:lle.

Nimeltä poliisi mainitsee vain yhden räjähdyksistä, 18. syyskuuta Vanlösen kaupunginosassa pitseriaan tehdyn iskun.

–  Käsityksemme on, että se liittyy käynnissä olevaan jengikonfliktiin. Tutkinnan jatkumisen vuoksi emme voi mennä yksityiskohtiin siitä, mitkä muut räjähdykset saattavat liittyä jengeihin.

Poliisin mukaan käynnissä on konflikti kahden järjestäytyneen rikollisryhmän välillä.

–  Kööpenhaminan poliisi ottaa asian hyvin vakavasti. Emme voi hyväksyä, että jengit tekevät vakavia rikoksia osana konfliktia, poliisista kerrotaan.

Kymmeniä aseita takavarikoitu

Poliisi kertoo ottaneensa opikseen vuoden 2017 jengikonfliktista, joka johti useisiin ampumatapauksiin Kööpenhaminassa. Poliisi pitää nykyistä konfliktia kahden vuoden takaista pienempänä.

Vuonna 2017 Kööpenhaminassa tapahtui yhteensä 42 ampumista, joissa osuman sai 25 ihmistä ja kolme kuoli.

Tuoreimmassa jengisodassa on räjäytysten ohella ollut myös ampumisia. Syyskuussa nuori mies kuoli ampumisessa, jonka arvellaan liittyvän jengiväkivaltaan, kertoi Tanskan yleisradio DR.

Poliisi teki syyskuussa mittavan vastaiskun, kun Kööpenhaminan poliisi takavarikoi 20. syyskuuta tehdyissä ratsioissa 57 asetta ja suuren määrän ammuksia eri kohteista Fynin saarella.

–  Arviomme on, että näitä aseita oli määrä käyttää jengikonfliktissa Kööpenhaminassa, poliisi kertoo.

Poliisi teki myös 26. syyskuuta etsintöjä yhteensä 31 tunnetun jengiläisen koteihin. Tanskan poliisi arvioi, että maassa on tällä hetkellä hieman yli 1  100 rikollisen moottoripyöräkerhon jäsentä tai muuta jengiläistä, joista vajaat 400 on vangittuna.

Kotietsintöjen lisäksi poliisi on ottanut käyttöönsä niin sanotut vierailuvyöhykkeet. Tällaisilla tilapäisillä alueilla poliisilla on tavallista suuremmat toimivaltuudet ihmisten pysäyttämiseen ja ruumiintarkastusten tekemiseen.

Poikkeussääntöjen kohteena on ollut muun muassa Kööpenhaminan keskustan pohjoispuolella sijaitseva Nörrebron kaupunginosa, josta monet jengeistä ovat lähtöisin.

–  Olemme kasvattaneet läsnäoloamme vaikutuksen alaisilla alueilla. Jatkamme työskentelyä näillä alueilla siihen asti, että olemme puhdistaneet nykyisen jengikonfliktin, poliisi kertoo.

Räjähdykset uutena taktiikkana

Kyseessä on jo kolmas jengisota Kööpenhaminassa yhtä monen vuoden sisään, sillä vuoden 2017 yhteenoton ja nykyisen sodan välillä nähtiin myös lyhyt konflikti viime vuonna.

Aiemmat rikollisten yhteenotot on hoidettu ampuma-asein ja pahoinpitelyin. Räjähdykset ovat uusi taktiikka, joka on tuttu Juutinrauman vastarannalta Ruotsin Malmöstä.

Räjähteiden alkuperä on epäselvä. Kööpenhaminan poliisikomentaja Anne Tönnes kertoi syyskuun lopulla Politiken-lehdelle poliisin takavarikoineen 5–10 kiloa teollisia räjähteitä.

Kööpenhaminan yliopiston kriminologi ja antropologi David Sausdal pitää mahdollisena, että Tanskan rikollispiirit ovat omaksuneet vaikutteita Ruotsista.

–  Kriminologiassa on matkintateoria tai tartuntateoria, jonka mukaan rikolliset lainaavat taktiikoita eli saavat inspiraatiota tai "tartunnan" muilta, kertoo Sausdal STT:lle Kööpenhaminassa.

–  Keskustelu liittyy paljolti Ruotsiin ja Malmöhön, jotka nähdään paratiisina rikolliselle käyttäytymiselle. Ruotsilla ymmärretään olevan enemmän näitä ongelmia, ja rikollisjengeillä on yhteyksiä Ruotsiin.

Konkreettinen ruotsalaisyhteys on havaittu ainakin yhden räjähdyksen kohdalla. 6. elokuuta räjähti veroviraston rakennuksella Österbron kaupunginosassa, ja Politikenin mukaan rikoksesta epäiltyinä on vangittu 22- ja 23-vuotiaat Ruotsin kansalaiset.

Jengit muuttavat muotoaan

Viime vuosien jengisodat alkoivat konfliktina Nörrebrosta lähtöisin olevien Brothas- ja Loyal to Familia -ryhmien välillä. Konflikti on sittemmin muuttanut muotoaan, ja mediatietojen mukaan sotaa käyvät nyt hajonneen Brothasin entiset osat.

–  Vaikein asia poliisitoiminnan kohdistamisessa jengeihin on se, että ne muuttavat muotoaan koko ajan, kertoo kriminologi Sausdal.

–  Jos olet jengin jäsen nyt, viiden vuoden päästä et todennäköisesti enää ole. Useimmat jengiläiset lopettavat. Ajatus jengeistä vakaina järjestöinä ei vastaa todellisuutta, hän jatkaa.

Itsekin 15 vuotta Nörrebrossa asuneen Sausdalin mukaan järjestäytyneen rikollisuuden pelko on ajanut viranomaisia yliampuviin toimiin.

Tanskan hallitukset ovat viime vuosina ajaneet läpi kolme lakiuudistusta, jotka ovat muun muassa kaksinkertaistaneet rikoksista määrätyt rangaistukset, jos tuomittu kuuluu rikollisjengiin.

–  Elämme historiallisen vähäisten rikosmäärien aikaa maassa, jossa turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat hyvin korkealla. Samaan aikaan meillä on ollut äärimmäisen kova eskalaatio poliittisissa päätöksissä, jotka ovat kasvattaneet poliisin vastuualuetta. Se vaikuttaa paradoksilta.

Sausdalin mukaan tutkimuksista ei löydy selkeitä todisteita siitä, että uusien tiukkojen linjausten ja rikosten määrän välillä olisi yhteyttä. Sausdal kritisoi muun muassa hallituksen tuoretta päätöstä lisätä Kööpenhaminan valvontaa 300 uudella turvakameralla vastauksena jengirikollisuuteen.

–  On tutkimuksia, joiden mukaan turvakameroilla on kohtalainen, rajoittava vaikutus rikollisuuteen, mutta lähinnä parkkipaikoilla ja yleisen järjestyksen asioissa, eli pikkurikollisuuteen. Ei ole mitään todisteita siitä, että ne vaikuttaisivat järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi






Uusimmat kotimaan uutiset

  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat