Etiopian pääministeri sanoi ottavansa Nobelin rauhanpalkinnon vastaan myös eritrealaisten puolesta

OSLO/TUKHOLMA

Etiopian pääministeri Abiy Ahmed nouti tiistaina Nobelin rauhanpalkintonsa toivoen yhtenäisyyttä ja sopua. Hän sanoi puheessaan Oslossa ottavansa rauhanpalkinnon vastaan myös Eritrean ja eritrealaisten puolesta.

Palkintoperusteina olivat muun muassa pääministerin toimet Etiopian ja Eritrean välisen rauhan rakentamisessa sekä uudistuksissa Etiopiassa, joka oli pitkään autoritaaristen hallitsijoiden otteessa. Abiy Ahmedin kaudella on muun muassa vapautettu toisinajattelijoita vankilasta, sallittu aiemmin kiellettyjen puolueiden toiminta ja pahoiteltu valtion väkivaltaa.

Etiopiassa nähtiin suuria edistysaskeleita Ahmedin astuttua valtaan viime vuoden huhtikuussa. Sen jälkeen tuuli on kääntynyt: rauhanprosessi ei ole edennyt toivotusti ja Etiopian avaamiseen pyrkivät uudistukset ovat aiheuttaneet etnisten ristiriitojen kärjistymistä.

– Ei ole "meitä" ja "heitä", on vain me. Meitä sitoo yhteinen rakkauden, anteeksiannon ja sovun kohtalo, Abiy Ahmed sanoi seremoniassa Oslon kaupungintalolla.

Pääministeri ei suostunut ottamaan juhlallisuuksien yhteydessä vastaan kysymyksiä medialta. Nobel-insituutin johtaja Olav Njölstad piti ratkaisua ongelmallisena, koska hänen mukaansa vapaa media ja ilmaisunvapaus ovat demokratiassa välttämättömiä pysyvälle rauhalle.

Pääministerin seurueen mukaan johtajan oli vaikea järjestää monen päivän vierailua tapahtumaan, kun tilanne kotimaassa vaatii huomiota. Lisäksi pääministerin vaatimattoman luonteen sanottiin olevan ristiriidassa Nobel-palkinnon tuoman julkisuuden kanssa.

Yhteinen vihollinen: köyhyys

Abiy Ahmed totesi, ettei olisi voinut saada palkintoa ilman Eritrean presidentin Isaias Afwerkin myötävaikutusta. Hän kutsui naapurimaan presidenttiä kumppanikseen ja rauhantoverikseen.

–  Ymmärsimme, etteivät kansamme ole vihollisia. Sen sijaan olimme yhteisen vihollisen eli köyhyyden uhreja, hän sanoi.

Pääministeri on itse entinen sotilas ja siten todistanut sodan kauhut. Hän huomautti puheessaan, että sota on helvetin ruumiillistuma sen kaikille osapuolille.

Etiopian ja Eritrean välisen rauhansopimuksen solmimisen jälkeen maat palauttivat suurlähetystönsä toimintaan, lennot alkoivat taas kulkea ja alueella järjestettiin monenlaisia tapahtumia. Nyt edessä on kuitenkin jälleen haasteita, sillä maiden välinen raja on taas suljettu ja monia ongelmia on edelleen ratkaisematta.

Nobel-komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen huomautti, että tällä hetkellä työ näyttää olevan pysähdyksissä.

–  Norjan Nobel-komitea toivoo, että aiemmat saavutuksesi yhdessä rauhanpalkinnon tuoman rohkaisun kanssa kannustavat osapuolia rauhansopimusten toimeenpanoon, hän sanoi.

Abiy Ahmed on luvannut järjestää Etiopiassa ensimmäiset vapaat, reilut ja demokraattiset vaalit sitten vuoden 2005. Asiantuntijat ovat pelänneet, että pääministerin huomio kiinnittyy rauhanprosessien sijaan tuleviin vaaleihin.

Vain alle pari viikkoa Nobelin rauhanpalkinnon tultua lokakuussa julki, kuoli pääministeriä vastustaneissa mielenosoituksissa yli 80 ihmistä.

Oslon seremoniassa jaettiin vain rauhanpalkinto. Tieteen ja kirjallisuuden palkintoseremoniat pidetään vuosittain Tukholmassa.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat ulkomaan uutiset






  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat