Suomi on hylättyjä kyläkauppoja pullollaan – nyt teknologiayritykset tarjoavat vaihtoehtoa, jolla maalaiskauppa voisi toimia ilman henkilökuntaa

HELSINKI

Suomessa sadat kyläkaupat ovat 2000-luvulla joutuneet laittamaan lapun luukulle. Henkilökunta ei liikkeisiin välttämättä koskaan palaa, mutta teknologiayhtiöt uskovat, että palvelut voidaan tuoda älykauppojen avulla takaisin harvaan asutuille seuduille.

Älykauppa tai miehittämätön kauppa on myymälä, jossa ei ole henkilökuntaa. Asiakas valitsee ja maksaa tuotteensa esimerkiksi itsepalvelukassoilla, mutta kameravalvonnassa.

Yhdysvalloissa ja Kiinassa miehittämättömät liikkeet ovat keskittyneet kaupunkien keskustoihin täydentämään palvelutarjontaa, mutta Suomessa liikkeet voisivat vastata kauppojen todelliseen pulaan.

–  Älykauppojen takana meillä oli ajatus, että se pystyttäisiin viemään paikkoihin, joissa normaalisti kauppaa ei pystytä pyörittämään esimerkiksi henkilöstökustannusten vuoksi, sanoo teknologiayhtiö Nordic ID:n palveluratkaisuliiketoimintajohtaja Juuso Lehmuskoski.

Nordic ID:n teknologiaa on käyttänyt Juvalla Etelä-Savossa lähiruokaa myyvä Lähiapaja-kauppa. Lehmuskosken mukaan älykyläkauppoja voisi avautua Suomessa jo ensi kesänä.

Suomen ensimmäinen miehittämättömän kokeilumyymälän avasi Forssaan teknologiayhtiö Rivender muutama vuosi sitten. Nykyisin yhtiö tarjoaa teknologian kahdelle myyjättömälle myymälälle Lahdessa ja Vantaalla.

Myös Rivenderin toimitusjohtaja Juha Pennanen pystyy näkemään futuristiset kaupat osana maaseudun ja loma-Suomen idylliä. Parhaaseen lopputulokseen päästäisiin Pennasen mukaan, jos kaupat olisivat niin kutsuttuja hybridimalleja eli myyjä olisi osan aikaa päivästä paikalla.

–  Iso osa kyläkaupoista toimii kauppiaan selkänahasta vedetyllä työllä. Jos kauppa olisi vain muutaman tunnin päivästä miehitetty, voisi tuona aikana myydä tuoreet pullat ja kahvit sekä oluet ja tupakat. Muuna aikana myymälä voisi palvella miehittämättömänä, Pennanen kaavailee.

Kaupan liiton mukaan Suomessa on enää reilut 200 kyläkauppaa ja niiden määrä vähenee noin 30:llä vuosittain. Vielä vuosituhannen alkupuolella kyläkauppoja oli yli 700.

Kovia kasvuodotuksia

Älykauppojen takana olevilla teknologiayhtiöillä on kovia odotuksia tulevaisuudesta, eivätkä odotukset rajoitu ainoastaan Suomen maaseudulle tai edes pelkästään Suomeen.

–  Lähdemme siitä, että miehittämättömiä liikkeitä on lisää vuoden lopussa. Myös Euroopassa laajemminkin on kiinnostusta, Rivenderin Juha Pennanen sanoo.

Rivenderin teknologiaa hyödyntää tällä hetkellä Vantaalla Nesteen kylmäaseman yhteydessä oleva henkilökunnaton Easy Deli -myymälä. Nesteeltä kerrotaan, että Easy Deli -liikkeitä on tarkoitus avata myös muiden kylmäasemien yhteyteen.

Myös Nordic ID:n Lehmuskoski kertoo, että yhtiön on määrä toimittaa teknologia noin kymmeneen kauppaan pääkaupunkiseudulla vielä tämän vuoden aikana. Vetoa on myös ulkomailla, Lehmuskosken mukaan hieman yllättäen majoitusalan puolella.

–  Hotellit ovat halunneet päästä eroon minibaareistaan, koska niiden valikoima on heikko, ylläpito tuskaista, eivätkä ne ikinä tuota kustannuksia takaisin. Ulkomailla hotellit ovat innostuneet ajatuksesta, että miehittämättömiä kauppoja rakennettaisiin kerroksiin.

Teknologiayhtiöiden edustajat ovat kummatkin sitä mieltä, että henkilökunnattomat kaupat voivat toimia hyvin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa myös sen vuoksi, että luottamuksen kulttuuri elää vahvana.

–  Voidaan olettaa, että iso osa porukasta ei sorru rikoksen polulle. Mutta totta kai pitää myös olla menetelmiä, jotka estävät sen, Lehmuskoski sanoo.

Suuri kauppakolmikko seuraa vielä sivusta

Suomen suuret kauppaketjut ovat automatisoineet toimintaansa varastokeräilyssä ja esimerkiksi kauppojen itsepalvelukassoilla. Tästä huolimatta Lidlistä, K-ryhmästä ja S-ryhmästä kerrotaan STT:lle, että lähitulevaisuuden suunnitelmissa ei ole laajentaa myyjättömiin myymälöihin.

–  Laajamittaisemmat käyttöönotot vaativat kypsiä teknologioita ja prosesseja, joilla voidaan saavuttaa aitoja liiketoimintahyötyjä ja palvella asiakkaita laadukkaasti, sanoo esimerkiksi K-ryhmän kaupan palveluiden johtaja Jani Karotie.

–  Miehittämätön myymälä on kiinnostava ajatus, ja seuraamme mielenkiinnolla, millaisen vastaanoton ne saavat suomalaisilta asiakkailta, sanoo puolestaan Lidlin operatiivinen johtaja Nicholas Pennanen.

Myös S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu uskoo, että tiettyjen kauppojen ympärivuorokautiset aukiolot ja ruoan verkkokauppa palvelevat asiakkaita nykyisellään hyvin. Alarodun mukaan myös S-ryhmässä seurataan tiiviisti teknologian kehitystä.

Esimerkiksi Espoon Prisma-myymälässä käytäviä kiertää ilta-aikaan robotti, joka seuraa hyllyjen täyttötilannetta ja varmistaa, että tuotteilla on oikeat hinnat. Alkukesästä S-ryhmä ja kuljetuspalveluyhtiö Wing aloittivat Helsingin Vuosaaressa kokeilun, jossa lounastuotteita lennätetään droneilla asiakkaille. Kokeilu on yhä kesken, eikä Alarotu ole valmis arvioimaan, laajeneeko ruoan lennättäminen Itä-Helsingin ulkopuolelle.

–  Pilotin keskiössä on tutkia, miten droneja voitaisiin hyödyntää asiakkaidemme hyväksi ja oppia uudesta teknologiasta enemmän, Alarotu kertoo.

Amazon aloitti kilpajuoksun

Älykauppojen suurena lähtölaukauksena nähdään usein vuosi 2016, jolloin teknologiayhtiö Amazon avasi ensimmäisen Amazon Go -myymälänsä henkilökunnan käyttöön yhtiön kotikaupungissa Seattlessa. Sittemmin Amazon on avannut useita liikkeitä Yhdysvaltojen suuriin kaupunkeihin.

Myös esimerkiksi teknologiajätti Microsoftin on uutisoitu kaavailevan Amazonin haastamista omalla älykauppateknologiallaan.

Yhdysvaltojen perässä seurasi pian Kiina, jossa maan suurimmat verkkojätit Alibaba ja JD aloittivat kilpavarustelun ja pienet teknologiayhtiöt seurasivat perässä. Tänä kesänä esimerkiksi japanilainen talouslehti Nikkei uutisoi, että useat myyjättömät myymälät ovat lopettaneet toimintansa.

Syynä Kiinan älykauppakatoon on pidetty sitä, että pienet myymälät tekevät merkittävän osan tuotostaan tuoreiden aterioiden myynnillä. Tähän kysyntään on ollut vaikeaa vastata ilman henkilökuntaa. Viime vuoden heinäkuussa JD ilmoitti avaavansa 5  000 uutta henkilökunnatonta myymälää, mutta perääntyi suunnitelmastaan vain puoli vuotta myöhemmin.

Suomi ei suinkaan ole ylhäisessä yksinäisyydessään Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa eteläisessä Vikenin kylässä Näraffär-niminen älyliike viitoitti tietä jo ennen Amazonia vuonna 2016. Suomalaisten teknologiayritysten tapaan Näraffärin perustaja Robert Ilijason kaavaili ideansa leviävän maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla.

Näraffär kuitenkin joutui pian varkauksien kohteeksi ja joutui sulkemaan ovensa. Vuoden 2016 lopulla kahvilaketju Wheelys osti Näraffärin.

Korjattu aiempaa uutista 4.9.: Nordic ID:n palvelut- ja ratkaisut -liiketoiminnan johtajan nimi on Juuso Lehmuskoski, ei Jussi.

Kommentoi








Luetuimmat talousuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi






  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat