Nordeaa häkellyttänyt drone oli Ylen MOT:n kalustoa – Yle kertoo, että lennokilla ei kuvattu sisätiloja, vaan kuvituskuvaa rahanpesua käsittelevää jaksoa varten

HELSINKI

Nordean rakennusta helmikuussa kuvannut drone oli Ylen MOT:n kalustoa, kertoo MOT:n vastaava tuottaja Hanna Takala STT:lle.

Nordean viestintäjohtaja Kati Tommiska kertoi tänään blogikirjoituksessa, että tunnetun suomalaisen mediayhtiön nelikopteri oli kuvannut luvatta Nordean pääkonttorin tiloja Helsingissä helmikuussa.

Takalan mukaan nelikopteri on ottanut kuvituskuvaa rakennuksesta ohjelman maaliskuun 5. päivänä julkaistua Nordea ja Kremlin pyykkärit -jaksoa varten.

–  Suosittelen katsomaan sen. Siitä näkyy täysin selkeästi, mikä se käyttötarkoitus on ollut, eli kuvituskuvaa Nordean rakennuksesta. Niistä kuvista myös näkyy, että ollaan oltu aika kaukana, Takala kertoo.

–  Jos Nordeassa on osa ihmisistä pahoittanut mielensä niin kuin blogissa luki, niin varmasti näin on, ja se on heidän oikeutensa enkä voi sanoa siihen sen kummempaa, mutta tarkoitus oli saada kuvituskuvaa rakennuksesta.

Ei ole ollut mitään syytä kuvata sisätiloja

Takala kertoo, että MOT:n henkilökunta ei yrittäisi kuvata dronella mitään lainvastaisesti. Blogissa pohdittiin, oliko nelikopteri kuvannut ikkunoiden läpi pankin työntekijöiden tietokoneiden näyttöjä tai luottamuksellisia papereita.

–  Ei tietenkään, eihän niin saa tehdä. Eikä meillä olisi mitään syytä, Takala kommentoi sisätilojen kuvaamista ikkunoiden läpi.

Sisätiloja ei ole hänen mukaansa ollut tarkoitus kuvata, eikä kuvista sisätiloihin Takalan mukaan edes näe.

–  Kadullahan saa kuvata ilman kuvauslupaa, Takala sanoo.

–  Laissa on aika selkeät pelisäännöt siitä, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Niitä me noudatamme, ja kuvaamme dronella tai millä tahansa muulla kameralla, emme aiheuta häiriötä tai vaaraa ihmisille.

JSN ei ottanut asiaa käsittelyyn

Nordea oli tapahtuneen jälkeen yhteydessä Yleen, ja Takala kertoo vastanneensa tuolloin pankin tiedusteluihin.

Tämän jälkeen he saivat Julkisen sanan neuvosto JSN:ltä tiedoksiannon, että asiasta on otettu heihin yhteyttä, mutta he eivät ota sitä käsittelyyn. JSN perusteli Takalan mukaan asian käsittelemättä jättämistä sillä, että he voivat tulkita vain yksilöityyn juttuun liittyvää tiedonhankintaa.

JSN:llä ei ole linjausta, jonka mukaan dronekuvaus olisi tavallisuudesta poikkeavaa tiedonhankintaa.

–  Periaatteessahan se on oikein hyvä ja kannatettava asia, että mietitään kaikennäköisiä pelisääntöjä. Toki, nyt kun ajatellaan kuvaamista, niin meillä on melko selkeä lainsäädäntö, meillä on journalistin ohjeet, meillä on Ylen omat ohjeet, Takala kertoo.

–  Kaupungeissa on vielä määritelty dronekieltoalueita, jotka ovat varsin perusteltuja. Esimerkiksi tietyt valtiovallan instituutiot on suojattu ja se on hyvä.

Nordea penää pelisääntöjä kopterikuvauksille

Nordeassa alkoi Tommiskan mukaan tapahtuneesta keskustelu, jossa pohdittiin, onko tietosuoja vaarantunut. Pohjoismaiden suurimmalla pankilla on paljon luottamuksellisia asiakastietoja ja sisäpiirintietoa.

Rikosilmoituksen teosta yhtiö päätti luopua, kun selvisi, että kyse on mediayhtiöstä. Julkisen sanan neuvosto (JSN) ei Tommiskan mukaan ottanut asiaa Nordean pyynnöstä huolimatta käsittelyyn, sillä yritys ei yksilöinyt, missä ohjelmassa kuvattua materiaalia käytettiin.

Tommiska haluaisi, että mediayhtiöillä olisi selvät linjaukset kuvauskopterien käytöstä.

–  Monet kansainväliset mediat ovat tehneet ohjeistukset siitä, mitä on vastuullinen drone-journalismi.

Viestintäoikeuden professori Korpisaari: Salakatselurikoksen tunnusmerkistö voi täyttyä

Yrityksen konttoritilojen kuvaaminen lasin läpi voi täyttää salakatselurikoksen tunnusmerkistön. Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta sanoo, että ihmisten kuvaaminen suljetuissa toimistotiloissa luvatta voi olla rikoslaissa tarkoitetulla tavalla yksityisyyttä loukkaavaa. Oikeuskäytäntöä asiasta ei juuri ole.

Professori Korpisaari sanoo kommentoivansa asiaa yleisellä tasolla. Rikostunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että kuvaaminen on tahallista ja oikeudetonta, eli esimerkiksi luvatonta. Lisäksi edellytyksenä on, että se on yksityisyyttä loukkaavaa. Kuvaamisen kohteena täytyy olla ihminen, ja hänen tulee oleskella yleisöltä suljetussa tilassa.

Koptereita saa yleensä lennättää, rikoslaki rajoittaa kuvaamista yleisesti

Muutaman kilon painoisten kuvauskoptereiden lennättäminen on yleensä sallittua. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jukka Hannola toteaa, että lennätyksen kieltoalueita on vain vähän. Lennättäminen on kiellettyä esimerkiksi Puolustusvoimien alueilla ja eräissä valtionhallinnon tärkeissä kohteissa, kuten valtioneuvoston linnan ympäristössä Senaatintorilla sekä presidentin ja pääministerin virka-asuntojen luona.

Nordean pääkonttorin sijaintipaikalla Helsingin Vallilassa dronen lennättäminen ei ole kiellettyä.

Dronella kuvaamista sen sijaan säännellään samoin kuin kuvaamista yleisesti. Ihmisen yksityisyyttä suojataan salakatselulta rikoslaissa. Liikesalaisuuksia suojataan vakoilulta.

Kommentoi











Luetuimmat talousuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi






  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat