Mitä suomalaispankeille seuraisi, jos ne määrättäisiin uhmaamaan Yhdysvaltain pakotteita ja käsittelemään Rotenbergin rahoja? – Yhdysvaltain pakotelistalla oleva venäläis-suomalainen liikemies vaatii oikeudessa suomalaispankeilta palveluita

HELSINKI

Helsingin käräjäoikeudessa alkoi tänään valmisteluoikeudenkäynti jutussa, jossa ovat vastakkain suomalais-venäläinen liikemies ja suomalaispankit. Liikemies Boris Rotenberg vaatii, että oikeus velvoittaa Handelsbankenin ottamaan vastaan hänen rahansiirtojaan ja Nordean, OP Yrityspankin ja Danske Bankin välittämään hänen rahaliikennettään.

Riidassa on kyse Suomen kansalaisen oikeudesta pankkipalveluihin ja pankkien pelkäämistä Yhdysvaltain talouspakotteista.

Yhdysvallat katsoo, että Rotenberg kuuluu Ukrainan sodan osapuolena olevan Venäjän johdon lähipiiriin ja on asettanut tämän pakotelistalle. Kaikki neljä pankkia pelkäävät, että niiden toiminta voisi vaikeutua merkittävästi, jos ne koskisivat Rotenbergin rahoihin.

Pakotteet eivät velvoita oikeudellisesti, pankit noudattavat silti

Pankkien näkökulmasta tilanne on ristiriitainen, sanoo päällikkö Pekka Vasara Finanssivalvonnan (Fiva) Rahanpesun estäminen -toimistosta. Yhdysvaltain pakotteet eivät oikeudellisesti sido pankkeja, eikä Fiva voi velvoittaa niiden noudattamiseen. Käytännössä pankit kuitenkin joutuvat taipumaan Yhdysvaltojen edessä.

–  Suomen pankkien on pakko toimia Yhdysvaltojen kautta hoitaessaan dollariliikennettä. Yhdysvallat edellyttää, että jokainen liikelaitos tai pankki, joka toimii maan kautta, noudattaa heidän sanktioitaan, Vasara sanoo STT:lle.

Dollari on kansainvälisessä pankkitoiminnassa välttämätön.

–  Euroalueen ulkopuolelle meneviä maksuja käsitellään aika paljon dollareina. Eli jos pankki harjoittaa ulkomaan maksuliikennettä, sillä on pakko olla dollarivaihtoa.

Vasara lisää, että Yhdysvaltojen rangaistukset sen asettamien pakotteiden rikkomisesta ovat tuntuvia.

–  Riippuu siitä, kuinka tahallista ja pitkäaikaista rikkominen on, mutta puhutaan miljoonista tai kymmenistä miljoonista.

Vasara ei osaa ennakoida, mitä tapahtuu, jos käräjäoikeus päättää, että pankkien on tarjottava palveluita Rotenbergille Yhdysvaltojen pakotteista huolimatta.

Pankit vetoavat muun muassa EU:n rahanpesusäännöksiin

Käräjäoikeuteen toimittamassaan kanteessa Rotenberg sanoo, että pankit ovat kieltäytyneet välittämästä tai vastaanottamasta hänen tekemiään rahansiirtoja.

Tämän takia hän ei ole voinut kertomansa mukaan maksaa laskujaan esimerkiksi verottajalle tai sähköyhtiölle. Jos hän yrittää maksaa laskun vaikkapa sähköyhtiölle, jolla on tili Danske Bankissa, rahat eivät mene perille, vaan pankki palauttaa rahat lähettäjälle.

Rotenberg on Venäjän ja Suomen kansalainen ja perustelee vaatimusta muun muassa sillä, että hänellä on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti muihin EU-kansalaisiin nähden.

Pankit vetoavat muun muassa EU:n rahanpesusäännöksiin. Pankit toteavat, etteivät ne voi ottaa tulkinnanvaraisista pakotteista johtuvia kohtuuttomia riskejä eivätkä Suomen lait velvoita niitä tarjoamaan pankkipalveluita tai ottamaan vastaan Rotenbergin maksuja.

Rotenberg ei ollut läsnä valmisteluoikeudenkäynnissä. Hänen asianajajansa Michael Saarikoski sanoi ennen istunnon alkua, ettei halua kommentoida tapausta lainkaan.

Puoli kymmeneltä alkaneen valmisteluistunnon tarkoitus on käydä läpi osapuolten vaatimukset ja kannat ennen varsinaista pääkäsittelyä. Asianajajajoukko kävi tiistaiaamupäivällä oikeuden puheenjohtajan johdolla läpi riitaan liittyviä seikkoja. Näkemyseroja ja riitaisia asioita pyrittiin teroittamaan asiakirjoista, joita saliin oli kannettu mappikaupalla.

Pääkäsittely jutussa on tarkoitus järjestää ensi viikolla.

Kommentoi











Luetuimmat talousuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi






  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat