Vastarintaliikkeen vaikutus jäi pieneksi

Kesällä 1944 Saksalle oli selviämässä, että Suomi irtautuisi sodasta. Suomessa toimineen Saksan SS:n tiedusteluorganisaation johtaja Alarik Bross sai tehtäväkseen perustaa maahan Saksan etuja palvelevan vastarintaliikkeen. Apunaan hänellä oli järjestön tuleva propagandapäällikkö Aarne Runonlinna.

Liikkeen johtoon tulivat Brossin ja Saksan armeijan Suomen tiedustelujohtajan Bruno Cellariuksen lisäksi luutnantti Seppo Heikkilä, professori Vilho Helanen ja insinööri Karl Sundholm.

Vastarintaliike otti ensimmäisiksi tehtävikseen koota uuden SS-vapaaehtoisten joukon lähetettäväksi Saksaan sekä luoda tiedottajaverkoston Suomeen. Vastarintaliikkeen tavoitteisiin kuului myös perustaa maahan varjohallitus. Se syrjäyttäisi laillisen hallituksen ja johtaisi maan uudelleen Saksan yhteyteen. Varjohallituksen johtoon kaavailtiin entistä Suomen Saksan lähettilästä T.M. Kivimäkeä.

Maanalainen vastarintaliike vaikutti Suomessa syksystä 1944 Saksan antautumiseen saakka. Suomea ei miehitetty, joten vastarintaliikkeen pääorganisaatiota, aseellisia alueryhmiä ei pantu täytäntöön. Liikkeen merkitys jäi siihen, että se pystyi kuljettamaan Ruotsiin turvaan toistasataa henkilöä, joita uhkasi vankeustuomio tai luovuttaminen Neuvostoliittoon.

Lisäksi liike pystyi radioasemillaan välittämään Suomesta tietoja Saksan sotilastiedustelulle. Liikkeen keräämät tiedot jäivät merkitykseltään vähäisiksi.

Liikkeessä toiminutta 21 henkilöä syytettiin Turun hovioikeudessa maanpetoksesta. Hovioikeus tuomitsi joulukuussa 1946 yksitoista henkilöä kuritushuone- ja vankeusrangaistuksiin. Niiden pituudet vaihtelivat vuodesta seitsemään vuoteen. Muiden syytteet hylättiin.

Kommentoi




Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta