Sosiaalialalla eivät työt lopu, kertoo verkkokyselymme – kouluttautua kannattaa myös aloille, joiden töitä koneet eivät voi tehdä, tai sitten voi opiskella robotiikkaa

Opiskelu "kortistoon" ei houkuta.

Jotta pänttäämisen lopputuotos olisi mielekäs ja varma työpaikka, mihin ammattiin kannattaa nykyään opiskella?

Verkkokyselyssämme moni oli sitä mieltä, että etenkin sosiaali- ja terveysalalla töitä riittää. Siivousala ei nuoria kiinnosta, mutta siellä on työvoimapula. Verkkokyselyssämme nousivat esiin myös politiikka, rakennusala, teknologia, kielet ja metsäkoneala.

Mille alalle tai aloille sinun mielestäsi kannattaisi ryhtyä opiskelemaan, että lopputuloksena olisi varma työpaikka?

–Sairaanhoitajille ja perushoitajille löytyy helposti töitä, mikäli ei ole liian nirso työpaikkojen suhteen ja motivaatio on riittävän hyvä. Lääkäri ei joudu näkemään työtöntä päivää, varsinkaan, jos on valmis muuttamaan töiden perässä. Taksikuskeille löytyy myös paljon töitä, mutta työ on provikkapalkallista, jolloin motivaatio näkyy myös rahapussissa.

– Hoitoala. Lääkäreille ja lähihoitajille on aina töitä.

– Fysioterapeuteille löytyy töitä, koska ihmiset istuvat liikaa. Pelaaminen ja kännykän näpyttely tuntikausia päivässä aiheuttaa jumia ja virheasentoja. Psykologeille riittää töitä, koska ahdistus ja masennus lisääntyvät koko ajan. Geronomeille ja geriatreille riittää töitä, koska väestö ikääntyy.

–Applikaatiosuunnittelu, insinööri, rakennustekniset alat. Vaasassa ja lähialueilla on pätevistä kova pula ja tulee uusia tehtaita

– Lähihoitaja, sosionomi, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä. Työtä tehdään toki persoonalla, joten luonne myös ratkaisee. Kaikki eivät sovellu.

– Eduskunta ainut varma työpaikka.

– Tiedän, ettei nuoria siivousala niinkään kiinnosta, koska alan arvostus on huono. Mutta omassa työpaikassa keski-ikä on korkea ja nuorempia tarvittaisiin jo opettelemaan.

– Politiikkaa. Kun pääsee piireihin mukaan, niin hyvävelijärjestelmä kantaa, vaikka tunaroisit ja tuhoaisit valtioita. Myöhemmin saat kultaisia kädenpuristuksia eli palkkio virka-EU:sta tai pankkipuolelta. Lisäksi hyvät lomat ja erilaiset etuisuudet, puhumattakaan sopeutumiseläkkeistä.

– Sosiaalialalla eivät työt lopu.

– Esim. sosiaalityöntekijöistä on koko alueella huutava pula. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtäviin ei saada kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita.

– Rakennuskorjaus. Maalaus.Sähkö. Putkityöt. Mistään ei tahdo saada tekijää näihin töihin. Kaikilla on kiire.

– Muurari, raudottaja, laatoittaja ja sit semmone joka osaa tehä kaikkee. Oon rakennushommissa ollu jo vuosia ja hyvistä muurareista on pulaa. Toki Viron puolelta tulee vaikka kuinka paljon. Ja moneen rakennusliikkeeseen on hyvä hakee, jos osaa tehä kaikkia töitä, montusta harjaan.

– Hoitoala. Töitä on opiskeluajoista asti riittänyt niin että aina on saanut valita missä työskentelee.

– Sosiaalityöntekijäksi. Joko yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisteriksi. Kaikkialla Suomessa on krooninen pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä, eikä sosiaalityöntekijänä voi toimia kuin väliaikaisesti korkeintaan vuoden muu kuin pätevä, laillistettu sosiaalityöntekijä. Pätevät sosiaalityöntekijät saavat jopa valita, missä haluavat työskennellä, koska tarjontaa työpaikoista on, eikä aina avointa paikkaa kohti ole välttämättä yhtäkään pätevää hakijaa.

– Sairaanhoitaja ja lääkäri tai hammaslääkäri.

Palveluntuotantoon Aasiaan tai maatalouslomittajaksi

– Alalla, jossa viulut maksaa vakuutus: Kolarikorjaamo, vesivahinkorempat, eläinlääkäri. Lemmikkeihin liittyvät jutut. Kauneuskirurgiaa.

– Teknologia. Avun tarve ja vanhukset lisääntyvät. Tekniikka kehittyy todella nopeasti.

– Sairaanhoitaja, lähihoitaja, farmaseutti, lääkäri. Työvoimaa tarvitaan, nimikkeet suojattuja.

– Maatalouslomittaja ja hoitoala. Koko ajan työpaikkoja auki ja vaikea löytää tekijöitä.

– Vanhustenhoitoa. Perustelu: megatrendit (väestön ikääntyminen länsimaissa) tai sähkötekniikkaa, yhdyskuntatekniikkaa. siinäkin perusteluna megatrendit. Kunhan on halukas matkustamaan ja tai muuttamaan.

–Palveluntuotantoon Aasiaan (ennen kaikkea, vähemmässä määrin Afrikan) keskiluokalle. 2030 mennessä näissä maissa on yksi miljardi keskiluokkaista ihmistä lisää. Siinä on huikea tilaisuus ihmiselle, joka keksii miten sen hyödyntää. Ja on kansainvälinen, kielitaitoinen ja luova.

– Metsäkoneenkuljettajille luulisi piisaavan töitä, jos vaan kestää yksintyöskentelyä ja jonkin verran myös luonnon olosuhteita. Myös puutavara-auton kuljettajille on paljon kysyntää ja alalta eläköityy paljon vanhoja tekijöitä joten uutta verta kaivataan kipeästi.

– Näinä päivinä varmaa työpaikkaa ei Suomesta löydy. Oma kokemus on vuodesta 1994 lähtien ja tähän päivään asti kaikki on ollut pätkä töitä. Ja taas on hakusessa löytää varma työpaikka.

– Terveys, ruoka ja asuminen. Kaikenlaiset ammattinimikkeet, joita ei kone voi tehdä. Myös kaikki ammatit, jotka ylläpitävät ja ohjelmoivat koneita. Eli ihmisaivot ja -kosketuksen tarvitsevat ammatit.

– Lähihoitaja on varma laji... töitä löytyy kyllä, mutta harva kestää sitä painetta, mikä siinä työssä on.

– Tällä hetkellä ei ole alaa, joka takaisi varman työllistymisen heti opintojen jälkeen ja pitkälle tulevaisuuteen.

"Opiskele sitä, mikä kiinnostaa"

– Itse neljä tutkintoa suorittaneena ja alaa useasti vaihtaneena voin sanoa, että ala kuin ala, tärkeintä on opiskella perusteet hyvin ja käsittää, ettei ammattitaidon kartuttaminen lopu koskaan. Siispä valitse ala, josta oikeasti olet kiinnostunut. Muuten et jaksa olla innostunut kaikista niistä muutoksista, joita vuosikymmenet tuovat.

– Ravintola-alalle. Esim. tarjoilijoita, kokkeja ja baarimikkoja tarvitaan kokoajan, joten työpaikkoja riittää hyvin. Etenkin tarjoilijoille.

– Ainakin kiinteistöalalla on töitä aina, erityisesti laitoshuoltajat.

– Logistiikka-alalle, yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi sekä linja-autonkuljettajaksi koska tekijöitä jää lähitulevaisuudessa paljon eläkkeelle.

– Metsäkoneala, metsäkoneenkuljettajaksi. Työvoimapula on ollut jo yli kymmenen vuotta riippumatta talouden suhdanteista. Maaseutu tarjoaa vielä työtä jotka täällä haluavat asua.

– Kuljetusalalle. Kuskeista on pulaa koko ajan ja tekevä saa töitä.

– Kunta-ala ja valtion virat.

– Tilastojen mukaan sosiaali-ja terveysalalle on hyvä mahdollisuus työllistyä, samoin rakennusalalle, mutta vastaus ei ole niin yksiselitteinen.

– Psykologi. Työpaikka on varma, koska psyykkisten sairauksien ymmärrystä ja kuntoutusta tullaan jatkossa tarvitsemaan nykyistäkin enemmän. Lisäksi psykologiatieteellistä näkemystä tarvitaan jatkossa lainsäädännössä ja poliittisessa päätöksenteossa yhteiskunnan todelliseksi kehittämiseksi. Tällä hetkellä ihmisen mielen toimintojen rajoitteita esimerkiksi työelämän kehityksessä ei oteta riittävästi huomioon.

– Kieliä.

– Tuotantotalous, lääkäri tai lähi/sairaanhoitaja.

Tietotekniikkaa tai putkialalle

– Tieto- tai sähkötekniikka, koska tulevaisuus on sähköinen ja "älykäs".

– Varhaiskasvatuksen opettajaksi (yliopisto), puutetta pätevistä opettajista on mielettömästi. Toki koulutuspaikkoja lisätään mutta alalla pysyvyys on huonoa, koska palkka on huono ja työolot koetaan usein haastavina henkilökunnan puutteen ja isojen, haastavien lapsiryhmien takia. Mutta työ on kuitenkin erittäin antoisaa ja palkitsevaa. Päivät ovat erilaisia ja työhönsä voi vaikuttaa paljon.

– Puheterapeutiksi.

– Putkimies tai -nainen. Valtava putkiremonttiruuhka on tulossa vanhoihin asuntoihin lähitulevaisuudessa.

– Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja. Suomi pyörii kumipyörillä, vanhoja kuskeja siirtyy eläkkeelle jatkuvasti eikä nuoria kuskeja riitä paikkaamaan vajetta. Nykyään vehkeet on tehty särkyviksi, niin myös raskaansarjan ajoneuvoasentajia tarvitaan myös.

Mille alalle taas vastaavasti ei kannata lähteä opiskelemaan?

– Tekstiilialalle ja datanomiksi. Myös opiskelevan henkilön luonteenpiirteet tulisi selvittää hyvin, koska esimerkiksi sosiaalisia tilanteita pelkäävä henkilö ei esimerkiksi sovi asiakaspalvelutyöhön.

– Tekstiili - ja vaatetusala.

– Kaupan työt, koska ostaminen siirtyy yhä enemmän nettiin.

– Lastentarhanopettajia, lastenhoitajia ja opettajia tarvitaan koko ajan vähemmän, koska syntyvyys laskee rajusti. Tosin Seinäjoella päiväkodit ja koulut täynnä, lapsiryhmät ja luokkakoot isoja, koska kaupunkiin muuttaa työ- ikäistä väestöä.

– Taideaineet ja media-ala.

– Siivous-, hoito-, kokkiala.

– Maatalous. Kukaan ei kaipaa kotimaista maataloutta tai tuotantoa.

– Kaupan ala.

– Yliopistot valmistavat turhan paljon. Tutkinnoilla ei enää ole arvoa. Tiedän useita nelikymppisiä, jotka ovat lojuneet yliopistossa. Ei käden taitoja. Ei työtä.

– Tällä hetkellä ehkä ei media-assariksi.

– Vaikea sanoa tarkkaan, varmaan vahvalla ammattitaidolla, hyvän työntekijän maineella ja itsensä oikeanlaisella markkinoimisella millä tahansa alalla on mahdollista työllistyä. Joskus tarvitaan hyvää onneakin. Ehkä alaa, jolla on jo valmiiksi liikatarjontaa koulutetusta väestä, ei kannattaisi ensimmäisenä valita, mikäli tavoittelee varmaa työllistymistä juuri omalle alalleen.

– Tradenomi.

– Terveys- ja sosiaalialalle ei missään nimessä. Todella huono palkka, aina töissä, kun muut viettää valmistujaisia, synttäreitä, joulua tai nukkuu, pakotetaan ottamaan 45 milliä tutkimatonta rokotetta elimistöösi työhistoriasi aikana lenssun vuoksi olit sitten missä tahansa työssä, on normaalia tulla pahoinpidellyksi työssä jne. Lista on pitkä.

– Käsityö, taidealat.

– Markkinointi, restonomi, tradenomi, estenomi, kosmetologi. Työpaikkoja vähän,kova kilpailu, ikärasismia.

– Aluetiede.

– Koneinsinööriksi. Wärtsilän tehtaan ja voimalapuolen alihankkijat aloittelevat parhaillaan yt-kierrosta.

– Itse en lähtisi kosmetologiksi, parturiksi tai muuhun sellaiseen ammattiin, joiden palveluista huonojen taloudellisten aikojen koittaessa ensimmäisenä karsitaan.

– Ei niitä kannata erotella. Mistä alasta on itse kiinnostunut, niin sitä kannattaa lähteä opiskelemaan.

Taidetta tai töitä, jotka kone tekee, ei kannata opiskella

– Mille tahansa, jonka kone hoitaa tai jonka voi jo ennustaa hoitavan tulevaisuudessa.

– Kulttuurintuotanto ja muut taidealat eivät työllistä.

– Koulutukseen, joka antaa niin kapean sektorin osaamisen, jota et voi hyödyntää muualla.

– Parturi-kampaajaksi ei kannata mielestäni mennä, koska kyseisiä liikkeitä löytyy joka kadunkulmasta ja monet kyseisen ammatin omaavat ovat ilman työpaikkaa.

– Käsityöala, tekstiiliala, matkailu-hotelliala.

– Suutari.

– Kielten opettaja, historian opettaja.

– Aloille, joilla on vähän työpaikkoja sekä paljon hakijoita.

– Jos työllistymistä haluaa, niin ehkä taiteenaloja ei kannata lähtee opiskelemaan.

– Turkis- ja vaateala.

– Parturikampaaja, niitä on aivan liikaa.

– Sihteeriksi, perinteiselle media-alalle tilastojen mukaan.

– Bloggaajat ja mediavaikuttajat, jotka ovat osa epäeettistä markkinointia.

– Historian aineopettajaksi.

– Käännösala, koska huonot palkat ja vähän vakituisia työpaikkoja.

– Liiketalous, pankeista loppuu jo asiakaspalvelijoitten paikat ja kassalla harmittaa kun ei saanutkaan koulutusta vastaavaa työtä.

Onko yhteiskunnassamme mielestäsi selkeä tarve jonkin tietyn alan osaajille, joita pitäisi saada koulutettua työelämään pikaisesti lisää?

– Työtehtäviin vaaditaan entistä korkeampi koulutus, eikä esimerkiksi päiväkoteihin välttämättä pääse enää perushoitajan papereilla yhtä helposti töihin. Rannikkoseudulla myös kielten osaaminen on avainasemassa.

– Ammattitaitoisia lähihoitajia vanhustyön puolelle!

– Lääkärit (erityisesti geriatrit ja anestesialääkärit), fysioterapeutit, psykologit.

– Insinöörit, sosiaalityöntekijät ja IT-ala.

– Poliiseja, Rajavartijoita.

– Poliiseja. Keltaliivit liikehtivät ympäri eurooppaa ja jopa Taiwanissa. Mellakkapoliiseja tarvitaan tukahduttamaan tuollainen toiminta.

– Lääkärit.

– Sosiaalialan vaativat asiantuntijatehtävät.

– Koodaajia.

– Lastentarhan hoitajat/opettajat.

– Sosiaalityöntekijöitä tarvitaan, ja koulutuspaikkoja voisi kasvattaa. Ehkä suurempi ongelma kuin saatavuus on kuitenkin pito-ongelma. Palkkaratkaisuilla, työn rakenteiden järjestelyllä, hyvällä johtamisella ja työntekijöiden hyvinvointiin ja työolosuhteisiin panostamalla voisi vaikuttaa paljonkin sosiaalityöntekijöiden pysyvyyteen.

– Hoitoala, mutta ei ilman soveltuvuuskokeita.

– IT-henkilöitä, jotka ihan oikeasti opettaisivat työntekijöille ohjelmien käyttöä. Ne kun jatkuvasti vaihtuvat ja kuormittavat työntekijöitä.

– Uusia ammattinimikkeitä ja osaamistarpeita tulee jatkuvasti. Ihmiset voivat pahoin, apua siihen.

– Hoiva-avustaja. Hoitoalalla lyhyempi koulutus, jolla saataisiin paikattua työvoiman tarvetta.

– Hoitoala ja siivoojat tuntuvat olevan vähissä. Huonopalkkaiset ja fyysiset alat. Ei ketään tunnu ne enää kiinnostavan.

– No intohimoiset ohjelmoijat. Paino sanalla intohimoiset.

– Puunhankintaketjun työtehtävissä on pulaa uusista työntekijöistä.

– Lääkärit, tutkijat, ohjelmoijat, robotiikka.

– Koodaajia tarvittaisiin lisää. Samoin taitavia rakennusalan ihmisiä.

– Tarvitaan joka alalla laajan perusteorian osaajia. Muuten olemme 10 vuoden kuluttua samassa tilanteessa kuin 90-luvulla, jolloin ne isän perässä tehtaalle töihin menneet eivät enää saaneet töitä, kun teollisuus muuttui vauhdilla ja tarvittiin uudenlaista osaamista.

– Palomiehet, lääkärit.

– Tasaisesti tarvitaan usealle alalle osaajia, koska aloilta poistuu luonnollisen poistuman kautta tekijöitä. Tekoäly-, teknologia- ja automaatioaloille tarvitaan tekijöitä. Toisaalta jokainen tarvitsee tätä osaamista, jotta voisi kehittää omaa työtänsä tätä kautta. Lisäkouluttautumista!

– Lääkärien puute on jatkunut koko elämäni ajan (73v)

– Terveydenhoito-ala on ollut pitkään ylityöllistetty, sinne tarvittaisiin lisää henkilöstöä

Mitä mieltä olet suomalaisesta koulutusjärjestelmästä nykyään?

– Perusopetus on löystynyt viime vuosina, mikä näkyy lasten ja nuorten perussivistyksessä ja esimerkiksi matemaattisissa taidoissa. Lapsilta ja nuorilta pitäisi uskaltaa vaatia hieman enemmän kuitenkaan aiheuttamatta heille ylitsepääsemättömiä läksyjä tai alemmuuden tunnetta.

– Suomessa on hyvä koulutusjärjestelmä, mutta leikkaukset heikentävät opiskelun laatua ja se vaikuttaa myös ammattitaitoon. Koulutuksesta ei ole varaa leikata enää yhtään enempää.

– Taso peruskoulussa ja lukiossa on maailman huippua edelleen. Ammattikoulut on kuristettu säästötoimilla henkihieveriin: koulutuksen taso on heikentynyt PALJON, suomalaiset osaajat käyvät vähiin.

– Systeemi voisi nopeammin reagoida eri alojen aloituspaikkojen määrässä kulloiseenkin tarpeeseen. Opintotuen pitäisi olla sellainen, että opiskelija voisi oikeasti keskittyä opiskeluun ja töissä tarvitsisi olla vain lomilla.

– Koulutusjärjestelmä on mennyt uuden opetussuunnitelman myötä huonompaan perusasteella. Lapset eivät saa tarvittavia perustataitoja, joita vaaditaan seuraavilla opintoasteilla. Ammatillisen koulutuksen uudistus on hyvä varsinkin jatkuvahaku.

– Täysin susi liikaa koulutetaan aloille, missä ei työ tarvetta ole.

– Poliittisesti ja ideologisesti värittynyt, niinkuin muuallakin länsimaissa. Muuten melko korkeatasoista.

– Lukion päälle ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opinnot ja kuvitellaan olevan alan ammattilaisia. Kuitenkin esim. laskentatoimen kirjanpidon opinnot lähtee samasta tasosta kuin merkonomeilla. Kandidaatin ja maisterin välissä pitäisi olla pakollinen vuosi tai kaksi työharjoittelua, nykysysteemillä maistereiksi valmistuu porukkaa, joka juuri ja juuri saa kirjanpidon kurssit läpi, eikä valmistuessa ole mitään käytännön osaamista. Kurssien ja opintopisteiden keräämistä, tehotonta opiskelua. Ja nämä sitten omasta mielestään ammattilaisina hoitavat yritysten taloutta tai toimivat asiantuntijatehtävissä, vaikka perusasiatkin hakusessa...

– Peruskoulusta ei lähde tarpeeksi hyvän pohjakoulutuksen saaneita nuoria. Vaike pääsyä yliopistoon tai AMK:hon.

– Ammattitutkinnoissa on liian vähän lähiopetusta, korkeakouluissa taas voisi olla enemmän käytäntöön linkittyvää opetusta.

– Järjestelmä on toimiva kokonaisuus, joskin muuttuviin tarpeisiin yhteiskunnassa tulee myös reagoida koulutuksia suunnittelemalla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuspohjaa tulisi myös selkiyttää osalla aloista.

– Hyvä. Voi opiskella jatkuvasti lisää.

– Kaverini opiskeli insinööriksi ja viikossa oli öbaut 2-5 tuntia koulua, suurin osa kouluvuosista etäitseopiskelua säästösyistä. Oletetaan, että työharjoittelussa opettaa joku hommat, millä resursseilla? Koulutuksista on tullut bisnestä.

– Suomalainen koulutusjärjestelmä on monimutkainen ja työläs. Esim. yliopistohaut: yo-tutkinnon jälkeen mentävä pääsykokeeseen. Onneksi on tulossa 2020 korkeakoulujen valintauudistus, jota osa oppilaitoksista jo noudattaa. Joillekin aloille turhan vaikea päästä: lääketiede, biolääketiede, psykologia.

– Se oli erinomainen kunnes lähiopetusta alettiin karsia ja tilalle tuli ryhmätöitä, joille on nykyisin hienoja nimiä, kuten itseohjautuva oppiminen (sekä pitkä liuta muita joita maallikon on mahdoton edes muistaa). PISA-testien erinomaiset tulokset ovat ajalta, jolloin opettajia edelleen riitti ja heille annettiin aikaa opettaa.

Raha ratkaisee liikaa koulutusasioissa

– Ammattikoulu on kyllä kärsinyt suuresti leikkauksista. Kaikilla asteilla erityishuomiota tarvitsevat oppilaat esimerkiksi keskittymisvaikeuksien kanssa tarvitsisivat parempia tukipalveluita.

– Aika surkeeta. Opettajat opettaa niitä, kenen kasvot mielyttää. (Omakohtainen kokemus). Jokaiselta paikkakunnalta pitää löytyä ammattikoulu.

– Alas, alas ajetaan. Raha ratkaisee jo nyt. Ehkä päättäjät ihannoivat amerikkalaista koulujärjestelmää...

– Ammattikoulutus on ihan surkeaa! Lisäksi esim. lähihoitajakouluun pääsee henkilöitä, joita ei ikinä saisi päästää sairaan ihmisen lähelle... Lisäksi lukion tekohengittäminen on ihan hölmöä, fiksumpaa olisi yhdistää nämä kaksi koulua, jolloin sieltä valmistuisi yleissivistyksen saaneita ammattilaisia.

– Ammatillisen koulutuksen ympärillä puhutaan liikaa tämän ajan yritysten tarpeista. Koulutuksen tulisi kuitenkin antaa pohja, jonka päälle kasvattaa osaamista vielä 30 vuoden kuluttua. Tulevaisuudentutkimuksessa arvioidaan, että maailma muuttuu enemmän seuraavan 20 vuoden aikana kuin viimeisten 200 vuoden aikana. Me tarvitsemme koulutusta kaikilla asteilla, joka antaa nuorille mahdollisuuden sopeutua ja luovia muutoksessa. Vielä silloinkin, kun tämän ajan yritysmaailman mahtavimmat ovat enää maininta historiankirjoissa. Muutos voi tapahtua nopeastikin yritysmaailmassa, kuten Nokia osoitti, mutta ihmisten täytyy hankkia elantonsa myös jatkossa - joka päivä.

– Aloituspaikkoja pitäisi lisätä, tasovaatimuksia madaltaa ja pääsykokeita helpottaa, matikantestit poistaa kokonaan.

– Järjestelmä ok, mutta toteutus surkea.

– Liian paljon itsenäistä opiskelua ja työelämässä oppimista.

– Peruskoulussa avustetaan liikaa heikkoja ja laiskoja oppilaita. Totuus tulee esiin, kun työpaikalla ei olekaan henkilökohtaista avustajaa koko ajan sanomassa, että tee nyt edes tämä tai että ei voi olla poissa yli puolta työpäivästä ns. sairastamassa.

– Hyvä muuten, mutta jos olet töissä ja haluat kouluttautua uuteen ammattiin, niin se on vaikeeta. Esim. perheelliselle. Lopareita et voi ottaa ja työnantajakaan ei voi potkuja antaa nuon vain. Jos otat lopputilin, niin karenssi tulee heti eikä rahaa tule mistään.

– Paras!

– Suomalainen koulutusjärjestelmä on tasa-arvoinen eikä siinä ole umpiperiä, eli ammatillisesta koulutuksesta voi ponnistaa yliopistoonkin. Perinteisesti koulutusjärjestelmämme ja erityisesti peruskoulu on tasannut perhetaustasta johtuvia eroja, mutta viime vuosina on ollut viitteitä ettei näin enää ole. Vanhempien taloudellinen asema ja koulutus vaikuttavat hyvin pitkälle siihen, mihin lapset suuntaavat koulutuksen polulla.

– Liiallista tehostamista. Nuorten ihmisten ei voida odottaa tietävän selkeästi, mitä haluavat tehdä työkseen. Nuorille pitäisi olla tarjota enemmän aikuisten tukea.

– Pitäisi oikeasti säätää opiskelijoiden sisäänottomääriä 3-5 vuoden jänteellä sen mukaan miten ala työllistää.

– Koulutuksesta on leikattu liikaa ja erityisesti yliopistoissa tutkimuksen ja opetuksen laatu sekä ihmisten hyvinvointi kärsii.

– Opettajien (joka aste: varhaiskasvatus, peruskoulu, lukio jne.) työtaakkaa ja odotuksia vaan lisätään, resurssit samat. Ei hyvä. Potenttiaali huippukoulutuksen järjestämiseen toivottavasti saadaan vielä joskus hyödynnettyä. Sosioekonomisesti heikommassa osassa olevat lapset alkavat kärsiä nykymallissa kun opettajalla ei ole aikaa.

– Korkeakouluopinnot voisivat olla ilmaisia esim. ensimmäiset kolme vuotta, jonka jälkeen ne muuttuisivat osittain maksullisiksi. Tätä varten voisi ottaa opintolainaa, jota saisi maksaa takaisin ilman korkoja töiden aloituksen jälkeen. Motivoisi opiskelijoita valitsemaan oman alansa tosissaan ja etenemään opinnoissa. Ei ole yhteiskunnan tehtävä kouluttaa työttömiä monen alan maistereita. Vastaavasti opintotuesta tulisi poistaa tulorajat kokonaan, ja ainut kriteeri olisi opintojen eteneminen.

Koonti: Susanna Pajakko

Kommentoi




Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta