Keiden elämä nähdään elämisen arvoisena ja keiden ei, kysyy Sanna Karhu väitöksessään

Keiden elämä nähdään elämisen arvoisena ja keiden ei?

Tuohon kysymykseen tiivistyy valtiotieteiden maisteri Sanna Karhun väitöstutkimus, jossa hän tarkastelee yhdysvaltalaisen filosofin ja feministiteoreetikon Judith Butlerin käsitystä sosiaalisten normien ja väkivallan suhteesta.

Karhun väitöskirja From violence to resistance: Judith Butler´s critique of norms tarkastetaan lauantaina Helsingin yliopistossa. Väitös edustaa monitieteistä tutkimusalaa filosofian ja sukupuolentutkimuksen alueelta.

Normeilla tutkimuksessa viitataan Karhun mukaan yhteiskunnallisen vallan toimintaan.

– Tämä muovaa ja säätelee käsityksiämme siitä, kenelle elämisen arvoinen elämä kuuluu ja keneltä sellaiseen pääsy suljetaan pois.

Hän toteaa, että monet feministi- ja queer-teoreetikot sekä poliittisen filosofian tutkijat ovat alkaneet kiinnittää huomiota Butlerin normikäsitykseen.

Tästä huolimatta Karhun kansainvälinen tutkimus on ensimmäinen Judith Butlerin normiteoretisoinnista laadittu väitöskirja.

Karhu esittää väitöksessään, että normien kyseenalaistaminen läpäisee koko Butlerin tuotannon, joka käsittelee niinkin erilaisia aiheita kuin sukupuolen performatiivisuutta, väkivallan kritiikkiä, suremisen politiikkaa, vastuun etiikkaa sekä moraalifilosofista kysymystä hyvästä elämästä.

Tutkimus vastaa hänen mukaansa muun muassa kysymyksiin, mikä on normien rooli Butlerin tuotannossa sekä miten hän käsittelee normien, väkivallan ja väkivallattomuuden suhdetta.

Tutkimuksesta käy ilmi, että toisaalta Judith Butler käsitteellistää normeja yhtenä väkivallan muotona, mutta toisaalta hän teoretisoi niitä yhteiskunnallisen muutoksen ja vastarinnan mahdollistavina käytäntöinä.

Karhu haastaa yleisen tulkinnan Butlerista kriittisenä humanistina.

– Vaikka hän käsittelee ihmiskeskeisyyden kritiikkiä ja toislajisia eläimiä melko suppeasti, väitän kuitenkin, että tämä aihepiiri tarjoaa oivalluksia lajisortoa ylläpitävien normien kyseenalaistamiseen ja eläinetiikkaan, Karhu toteaa.

Väittelijä laajentaa tutkimuksessaan Judith Butlerin normiteoretisointia eläinetiikkaan eli siihen, miten tiettyjen, ruuaksi määriteltyjen eläinten järjestelmällinen tappaminen tehdään yhteiskunnallisesti normaaliksi samalla, kun lemmikkien hyvinvointi näyttäytyy eettisenä arvona.

– Väitän, että Butlerin normiteoretisointi tuottaa radikaalimman käsityksen väkivallattomuuden etiikasta kuin aiempi kirjallisuus on esittänyt.

Väitöskirjaansa Sanna Karhu on valmistellut Helsingin yliopiston lisäksi Yhdysvalloissa, New York Universityn vierailevana tutkijana, vuosina 2016–2017.

Väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä toimii professori Catherine Mills Monash Universitystä Australiasta ja kustoksena professori Tuija Pulkkinen Helsingin yliopistosta.

Kuka:

Sanna Karhu on 35-vuotias ja asuu Helsingissä.

Hän on syntynyt Ylistarossa, käynyt koulunsa Seinäjoella ja kirjoittanut ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta vuonna 2001.

Hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitokselta 2010.

Kommentoi








Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta