Ilkka Remes tuo suursodan uhan Itämerelle

HELSINKI

On tullut se aika syksystä, kun kahvi jäähtyy kuppiin, koira odottaa jalat ristissä ulko-oven vieressä ja nukkumaanmeno venyy pikkutunneille. Mutta eihän tätä voi jättää kesken...

Syynä on suomalaisen jännityskirjallisuuden ikonin, Ilkka Remeksen, uusi kirja.

Tällaista se on ollut aina vuodesta 1997 lähtien. Remes on noussut asemaan, jossa kilpailijoita ei kotimaassa enää ole. Eikä paljon ulkomaillakaan, sillä kuten tunnettu radioääni Jake Nyman sanoi jo vuonna 2011 ilmestyneessä Karjalan lunnaat -teoksen arviossaan, ”tomclancyt ja kenfolletit saavat olla mielissään, jos heitä verrataan Ilkka Remekseen.”

Pitkälti yli kaksi miljoonaa kirjaa myynyt Remes suhtautuu menestykseensä rauhallisesti.

–  Seuraan joka tapauksessa erilaisia asioita ja rakennan tarinoita. Se on minulle harrastus, jolla en pyri erityisempiin tavoitteisiin, Remes sanoo.

Tai ei hän oikeasti sano, sillä tämä haastattelu, kuten lähes kaikki Remeksen haastattelut, on tehty sähköpostilla. Remeskään ei ole Remes, vaan Petri Pykälä, vuonna 1962 Luumäellä syntynyt kauppatieteiden maisteri.

Kirjailija tuntuu viihtyvän salaperäisessä roolissaan: antaa tarinoiden puhua ja miehen niiden takana olla hiljaa. Puhukaamme siis mekin mieluummin Remeksestä kuin Pykälästä.

Venäjä haikailee Neuvostoliiton ajan sisämerta

Tämänvuotisen Remeksen trillerin, Kremlin nyrkin, tapahtumat sijoittuvat Itämerelle. Siitä on Remeksen mukaan tullut potentiaalinen kriisipesäke koko maailmankin mittakaavassa.

–  Aina kun asevoimaa kasataan jonnekin, syntyy vaaran ja arvaamattomuuden potentiaalia. Neuvostoliitto piti Itämerta lähes sisämerenään, ja tuon ajan kaipuu vaikuttaa Kremlin toiminnassa. On kuvaavaa ja huolestuttavaa, että Venäjän asevoimat harjoittelevat Itämeren alueella ydinaseiden käyttöä, Remes kertoo.

–  Samaan aikaan kun venäläiset ovat pettyneitä elintasoonsa, ohjaa Kreml öljy- ja kaasutuloja yhä kalliimpien asejärjestelmien kehittämiseen. Varsinkin nuorison kasvava tyytymättömyys hallintoon luo pohjan arvaamattomalle kehitykselle, hän jatkaa.

Itämeren valikoituminen tuoreen teoksen näyttämöksi ei tietenkään ole sattumaa, kuten ei mikään Remeksen kirjoissa. Usein ne ovat onnistuneesti ennakoineet tapahtumia, joista on tullut tavalla tai toisella totta myöhemmin. Onko kirjailijalla kristallipallo? Teenlehtiä? Ennustajan kykyjä?

–  Minua kiinnostavat asiat, jotka ovat juuri kehittymässä tai pulpahtamassa pintaan. Usein ne jäävät vain ohimeneviksi vilahduksiksi ajan virrassa, toisinaan taas kasvavat jonkinlaisiksi ilmiöiksi.

–  Se, mitä kulloinkin osuu tarinan aihepiiriin, on pitkälti sattumaa. Esimerkiksi Kremlin nyrkissä tapahtuu drone-iskuja Suomeen samaan tapaan kuin muutama päivä sitten Saudi-Arabiassa.

Remes on toistuvasti korostanut taustatyön merkitystä uskottavan teoksen rakentamisessa. Sillä luodaan menestyksen pohja.

–  Aineistoa kertyy paljon, ja siitä on maltettava poimia vain tarinan kannalta olennainen. Tässä minulla on toisinaan haasteita, ja taustatyön tekemisessä joudun lähes poikkeuksetta asettamaan itselleni aikarajoja.

–  Kremlin nyrkissä sivutaan esimerkiksi natsi-Saksassa tehtyä kiinnostavaa tieteellistä koetta, ja tähän aihepiiriin perehtyminen alkoi viedä aivan liikaa aikaa.

Synkkä maailma, optimistinen kirjailija

Remeksen teoksien maailma on usein tumma ja synkkä. Osin tämä johtuu lajityypistä, mutta kertooko se samalla myös jotain kirjailijan omasta maailmankuvasta?

–  Olen optimisti. Käsittelen kirjoissani erilaisia haasteita ja ristiriitoja, koska ilman niitä ei ole tarinaa.

–  Mielestäni kaikkien olisi hyvä lukea professori Hans Roslingin Faktojen maailma. Ihmiskunta elää historiansa parasta aikaa, ja valmiutemme tarttua ilmastonmuutoksen kaltaiseen haasteeseen on erinomainen.

Remes muistuttaa, että ilmastouhkaa halutaan käyttää myös informaatiovaikuttamiseen, jolla luodaan hajaannusta ja epävarmuutta läntisiin demokratioihin.

–  Tästä ei haluta erityisemmin puhua, koska sen pelätään leimaavan tärkeää teemaa, mikä mielestäni on virhe.

–  Keskustelin Englannissa viime viikolla Extinction Rebellion -ryhmän edustajan kanssa ja sain aiheesta materiaalia, jota käytän teemaa sivuavassa tekeillä olevassa tarinassa.

Aikuisten satuja ajattelun pohjaksi

Jännäreitä pidetään aikuisten satuina: kliseisesti ne ovat kepeää viihdettä pitkällä lentomatkalla tai mukavaa ajankulua riippukeinussa. Mutta koska ne tavoittavat huikean määrän ihmisiä, ei kai haittaisi jos lukijan maailmankuvaan ja ajatteluun jäisi jokin muistijälki?

–  Minulle tärkeintä on päästä käsittelemään asioita, joista olen kiinnostunut ja joiden ympärille saan mielestäni toimivan tarinan. Jos ne samalla herättävät lukijan ajattelemaan jotakin asiaa ehkä uudestakin näkökulmasta, niin aina parempi.

Ja näkökulmiahan meiltä kaikilta löytyy, toisilta paremmin perusteltuina kuin toisilta. Tämän Remes tietää hyvin, mikä käy ilmi Kremlin nyrkin jälkisanoista.

”Huomasin kuinka vaikeaa on muodostaa todellisen elämän realiteetteihin perustuvia mielipiteitä. Mutta on selvää, että mielipiteiden esittäminen ilman faktoja on demokratiaamme liittyvä ylellisyys ja etuoikeus”.

Kommentoi











Suosituimmat kulttuuriuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi






  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat