Suomea odottava hallitustuska on tuttu viime aikojen eurooppalaisista vaaleista

HELSINKI

Viimeaikaisten mielipidemittausten perusteella yksikään puolue ei näytä saavan eduskuntavaaleissa yli 20 prosentin kannatusta, mikä ennakoi vaikeita hallitusneuvotteluita. Sama ilmiö on näkynyt niin Ylen kuin Helsingin Sanomien ja Alma Median tällä viikolla julkaisemissa kannatuskyselyissä.

Suomessa poikkeuksellinen tilanne heijastelee eurooppalaista kehitystä, jossa puolueiden kannatuksen väliset erot ovat kaventuneet. Puoluekentän pirstaloituminen on johtanut useissa Euroopan maissa vaikeisiin hallitusneuvotteluihin, ja samoin uskotaan käyvän Suomessa.

–  Ei voi hyvälläkään mielikuvituksella todeta, että tämä ennakoisi helppoja hallitusneuvotteluita. Puolueet ovat niin tiiviissä nipussa keskenään, luonnehtii yliopistonlehtori Jenni Karimäki Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

Asetelmaa ei helpota, että viime kyselyiden mukaan nousussa olevien perussuomalaisten kanssa ei moni puolue ole valmis tekemään yhteistyötä. Lisäksi keskusta näyttää kärsivän huomattavan tappion, mikä lienee omiaan hillitsemään sen hallitushaluja, arvelee Karimäki.

–  Se kaventaa mahdollisuuksien pohjaa aika paljon. Ei ole neuvotteluasetelman kannalta kovin hyvä, jos tilanne tuntuu vaihtoehdottomalta.

Karimäen mielestä kannatusmittausten perusteella todennäköinen pohja sunnuntain vaalien jälkeen on SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.

–  Ne ovat tekemässä ihan hyvän tuloksen ja ovat siten vahvoilla tulevaan hallitukseen myös. Niiden on varmasti aika helppokin löytää yhteinen sävel hallitusneuvotteluissa. Siihen joudutaan enemmistön saavuttamiseksi hakemaan tukea, ja todennäköisesti sitä löytyy RKP:n ja kokoomuksen suunnalta, Karimäki uumoilee.

Kyselyitä noin 19 prosentin kannatuksella johtavan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on sanonut, että enemmistöhallitukseen tarvitaan kokoomus tai keskusta. RKP:n mukaantulo on Karimäen mielestä varmasti edellytys sille, että kokoomus lähtisi neuvotteluihin.

–  Kristillisdemokraatit on mahdollisuus myös, mutta heidän kanssaan voi olla aika hankalaa löytää yhteistä säveltä vaikkapa translain uudistuksesta.

Kellään ei ole vahvaa mandaattia

Taloustutkimus on laskenut Ylelle paikkaennusteen sen mukaan, miten eduskunnan 199 paikkaa jakautuisivat kuuden viimeisen kannatuskyselyn perusteella. Mukana ei ole Ahvenanmaan kiintiöpaikka. Laskelman mukaan keskusta saisi 33 paikkaa, perussuomalaiset 29, kokoomus 36, SDP 45, vihreät 26, vasemmistoliitto 16, RKP 7 ja kristillisdemokraatit 5 paikkaa.

–  Paikkaennusteessa on yhdistetty kuusi viimeistä kannatusmittausta, että saamme tarpeeksi vastaajia kaikista vaalipiireistä. Viimeisin kannatusmittaus on mukana kaksinkertaisella painolla. Sillä on pyritty saamaan sitä vähän tarkemmaksi, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

Hänen mukaansa arvio on vähintään suuntaa antava, vaikka se ei huomioikaan täydellä painolla nopeita muutoksia kannatuksissa. Karimäen uumoilema pohja olisi laskelman perusteella noin 130 paikan enemmistöhallitus.

–  Saa nähdä, minkälaiseen hallitukseen päädytään ja millaisia kompromisseja siinä joudutaan tekemään. Kyllähän tämä nyt siltä näyttää, että kenelläkään ei ole hirveän vahva mandaatti päästä omaa ohjelmaansa toteuttamaan vaalien jälkeen, arvioi Turjakin.

Kakkospaikasta kova kisa

Kisa toiseksi suurimman puolueen paikasta näyttää äärimmäisen tiukalta. Kakkospaikasta kamppailevat viimeaikaisten kannatusmittausten valossa kovimmin perussuomalaiset ja kokoomus.

–  Kyse on nyt siitä, kuka saa parhaiten aktivoitua kannattajansa uurnille sunnuntaina. Perussuomalaisilla on selkeästi suurin haaste siinä, miten se saa kannattajiksi ilmoittautuneet myös äänestämään, Turja sanoo.

Turjan mukaan perussuomalaisten kannatuksesta reilu neljäsosa tulee tällä hetkellä ihmisiltä, jotka ilmoittivat, että eivät ole äänestäneet ollenkaan viime eduskuntavaaleissa. Sellaisten ihmisten innokkuus lähteä uurnille asti ei välttämättä ole näissäkään vaaleissa kovin korkealla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi STT:lle puolueen saaneen kannattajia keskustalta ja kokoomukselta. Siitä huolimatta perussuomalaisten ja sinisten kannatus on ollut viimeaikaisissa mielipidemittauksissa yhteensäkin huonompi kuin perussuomalaisilla neljä vuotta sitten. Jonnekin niitä äänestäjiä on siis lähtenyt myös perussuomalaisten joukoista?

–  Koko vaalikauden ajan on ollut sellainen tilanne, että SDP on saanut takaisin niitä kannattajia, jotka edellisissä jytkyvaaleissa äänestivät perussuomalaisia, selittää Turja.

Karimäki huomauttaa, että kokoomus on perinteisesti nostanut kannatustaan viimeisistä gallupeista vaalitulokseen.

–  Tämmöinen potentiaali voi olla odotettavissa, jos aiempia vaaleja katsoo.

Se, että perussuomalaiset on neljän joukossa, ei Karimäen mielestä ole kaksien viime vaalien valossa mikään yllätys, mutta se on, että vihreät näyttää onnistuneen vakiinnuttamaan kannatuksensa uusille lukemille.

–  Jos vihreät olisivat edelleen 8–9 prosentin kannatuksen luokassa, se todennäköisesti näkyisi edellä olevista kokoomuksen ja SDP:n korkeampana kannatuksena.

STT

STT
Lisää aiheesta
Lisää muualla

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat