Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei voi edelleenkään puuttua Suomessa yleisimpään syrjinnän muotoon

Olisi huomattavasti yksinkertaisempaa, jos voisimme soveltaa yhdenvertaisuuslakia kaikilla elämänalueilla, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.

Työelämässä esiintyy syrjintää selvästi muita elämänalueita enemmän.

Tästä huolimatta Suomen korkeimmalla yhdenvertaisuutta edistävällä ja syrjintään puuttuvalla viranomaisella ei ole paljon keinoja vaikuttaa näihin syrjintätapauksiin.

Valtuutetun toimisto voikin Suomessa käsitellä syrjintäkanteluita kaikilla muilla elämänalueilla paitsi työelämässä. Monissa EU-maissa työelämän syrjintätapaukset kuuluvat Pimiän eurooppalaisille kollegoille.

Pimiä toivookin, että tulevaisuudessa yksittäisiä tapauksia voitaisiin käsitellä myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa kaikilla yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteilla ja eri elämänalueilla.

Toimivallasta keskusteltiin nykyistä yhdenvertaisuuslakia uudistettaessa, mutta valvonta haluttiin tuolloin pitää osana aluehallintoviranomaisille kuuluvaa työsuojeluvalvontaa.

Uusi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan vuonna 2015.

Toista sataa yhteydenottoa vuodessa Muutoin yhdenvertaisuusvaltuutetun vastuualue on Suomessa poikkeuksellisen laaja.

Kun muualla Euroopassa laki käsittelee usein vain tiettyjä syrjintäperusteita, meillä siitä on suljettu pois vain yksityiselämän piiriin kuuluva toiminta ja uskonnon harjoittaminen.

Yhdenvertaisvaltuutetun toimisto voi edistää yhdenvertaisuutta työelämässä, avustaa työelämän syrjinnän uhreja, neuvoa ja edistää sovintoa. Se ei voi ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin.

Siitäkään huolimatta, että toimisto sai viime vuoden aikana toista sataa yhteydenottoa liittyen työelämässä tapahtuvaan syrjintään.

Koska asia ei yhdenvertaisuusvaltuutetulle kuulu, ihmiset ohjataan suoraan asiasta vastaavalle aluehallintoviranomaiselle. Mutta myös aluehallintovirasto kääntää ajoittain omia asiakkaitaan yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

Rajan vetäminen ongelmallista Ongelmallista onkin Pimiän mukaan sen erottaminen, mitkä tapaukset kuuluvat työsuhteessa tapahtuvaan syrjintään ja mitkä eivät.

– Useasti tässä muodostuukin harmaa alue. Ei ole aina selvää, minkä viranomaisen vastuulle mikäkin tapaus kuuluu.

Pimiä antaa esimerkkinä toimitusjohtajaan kohdistuvan syrjimistapauksen.

Se kuuluu yhdenvertaisuusvaltuutetulle, mutta työntekijän syrjintä aluehallintoviranomaiselle.

Käytännössä toimivallan ongelmat näkyivät hyvin taannoisessa kohussa kaksoiskansalaisten kohtelusta Puolustusvoimissa.

Rekrytoinnin syrjintäepäilyjä valtuutettu ei pystynyt kommentoimaan, mutta myöhemmin esiin noussutta varusmiehen tehtävien rajoitusta kyllä.

Esimerkiksi syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella ei välttämättä ole erilaista, tapahtui se sitten työelämässä tai koulussa, Pimiä sanoo.

Tilanne on usein hyvin samanlainen ja toiminta samanlaista.

– Siinä mielessä työelämän syrjintään puuttumisessa meillä on tähän jäänyt pieni kauneusvirhe. Nyt on hyvä saada kokemuksia laista ja sen tulkinnasta ja pohtia, miten sitä voidaan kehittää, Pimiä sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat