"Raha otetaan lapsilta ja tulevilta sukupolvilta", syyttää oppositio hallitusta – valtiovarainministeri Lintilän mukaan puheet holtittomasta rahankäytöstä ensi vuoden budjetissa ovat yliammuttuja

HELSINKI

Hallitus on saanut kovaa kyytiä oppositiolta ensi vuoden budjettiesityksestään. Oppositiopuolueet ovat kritisoineet hallitusta muun muassa sen vanhustenhoidon hoitajamitoitusta koskevasta esityksestä.

–  Vanhustenhoidosta vastaavan ministerin Krista Kiurun suu kyllä käy, mutta ei lisähoitajia tällä tavalla näy. Nyt tämä lupaus on jo petetty, sanoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Timo Heinonen.

Kiuru on hoitajamitoituksesta vastaava SDP:n perhe- ja peruspalveluministeri. Sosiaali- ja terveysministeriön lakiluonnoksessa torstaina esitettiin sitovaa hoitajamitoitusta vanhusten pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen. Kymmentä hoidettavaa vanhusta kohden olisi seitsemän hoitajaa.

Perussuomalaiset syyttivät hallitusta aprillihoitajamitoituksesta.

–  SDP voitti vaalit lupaamalla satasen lisää pienimpiin eläkkeisiin ja lupaamalla laittaa vanhustenhoidon hoitajamitoituksen kuntoon. Ei tule satasta, eikä tule hoitajia, sanoi ryhmäpuheenvuoron pitänyt Jani Mäkelä.

Hoitajamitoituksen käytännön toteuttaminen jää hänestä seuraavalle hallitukselle, sillä hoitajamitoituksen ehdottomaksi takarajaksi on esitetty 1.4.2023. Huhtikuun ensimmäinen päivä on aprillipäivä.

–  Aprillia! Tämä budjetti tullaan muistamaan valevappusatasesta ja aprillihoitajamitoituksesta, Mäkelä sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolusti hoitajamitoitusta ja sai aikaan monien edustajien kovaäänisen välihuutelun. Puhemies Tuula Haatainen joutui pyytämään, että päällekkäistä kommentointia vältettäisiin, vaikka yksittäiset välihuudot ovat sallittuja.

Lindtman tivasi kokoomukselta, kannattaako puolue lakiin kirjattavaa sitovaa henkilöstömitoitusta. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vastasi, että henkilöstömitoituksen luominen on kannatettava tavoite, kunhan siihen luodaan kestävä pohja.

–  Oleellista on huomata, että tämä ei toteudu kynällä vaan rahalla ja houkuttelemalla hoitajat.

Eduskunnassa on käynnissä lähetekeskustelu, jossa puidaan ensi vuoden talousarvioesitystä. Keskustelua jatketaan koko viikko.

"Hallitus kuvittelee Suomen olevan kokoaan suurempi"

Oppositiota hirvittää hallituksen vastuuttomuus taloudenpidossa ja lisävelan ottaminen.

–  Lisäpanostukset tehdään rahalla, jota hallituksella ei ole. Raha otetaan lapsiltamme ja tulevilta sukupolvilta, Heinonen tilitti.

Mäkelä sanoi, että hallitus kuvittelee, että Suomi on kokoaan suurempi maailmalla.

–  Talousarvioesitys ensi vuodelle noudattaa valitettavan johdonmukaisesti tätä suuruudenhullua ajatusta.

Myös kristillisdemokraatit sanoivat, että hallitukselta odotetaan nyt vastuullista ja esimerkillistä taloudenhoitoa. –  Heräteostoksia valtionvelalla ei tulisi tehdä, sanoi ryhmäpuheessa puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

Hallitus antoi eilen eduskunnalle esityksensä ensi vuoden budjetiksi. Esityksessä tuloiksi arvioidaan 55,6 miljardia euroa ja määrärahoiksi esitetään 57,6 miljardia. Budjettiesitys on siten 2 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelan ennakoidaan nousevan 109 miljardiin euroon.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan puheet holtittomasta rahankäytöstä ovat yliammuttuja. Hän kuitenkin myönsi, että budjetin tekeminen on erityisen hankalaa, koska kansainvälisen talouden kehityksen ennustettavuus on huono esimerkiksi käynnissä olevien kauppasotien ja brexitin vuoksi.

–  Budjetin tekemisestä nämä tekevät entistä haastavampaa.

Hän moittii oppositiota siitä, ettei siltä puolelta ole kuulunut säästökohteita.

Rinne: Budjetilla asiantuntijoiden tuki

Myös hallituksen työllisyystavoitetta arvosteltiin eri suunnilta oppositiota.

–  Mitkä ovat hallituksen keinot päästä 75 prosentin työllisyystavoitteeseen? Listalla ei ole konkreettisia lisätoimia, kommentoi esimerkiksi Mäkelä hallituksen työllistämistoimia.

Oppositio myös muistutti hallitusta siitä, että työllisyystavoite on jo nyt karkaamassa käsistä, kun talouden suhdanne on heikentynyt.

Valtiovarainministeriö julkaisi eilen uuden talousennusteensa. Ministeriö laskee, että nykyisellä perusuralla työllisyys nousee vain 73,1 prosenttiin vuonna 2023. Hallituksen tavoite samassa ajassa on 75 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen valossa työllisyyden ennustettua nopeampi nousu ei ole mahdollista ilman talouden ennustettua nopeampaa kasvua.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) puolusti budjettia sanomalla, että se sopii asiantuntijoiden mukaan heikentyneeseen talousnäkymään hyvin. Rinteen mukaan valtiovarainministeriön keskeiset virkamiehet tukevat sitä.

Lähetekeskustelua budjetista käydään eduskunnassa koko viikko. Sen jälkeen se siirtyy valiokuntien käsiteltäväksi. Eduskunta hyväksyy talousarvioesityksen vuodenvaihteeseen mennessä.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat