Iranin ulkoministeri penäsi Yhdysvaltoja pitämään kiinni ydinsovusta – Haavisto vetosi tankkerin vapauttamisen puolesta

HELSINKI

Iranin ulkoministerin Mohammed Javad Zarifin mukaan Suomen tai minkään muunkaan maan toimiminen välittäjänä Iranin ydinsopimuksessa ei ole mahdollista ennen kuin Yhdysvallat alkaa noudattaa sopimusta, jota oli itse mukana luomassa.

–  Sopimus on täydellinen, koska kukaan osapuolista ei pitänyt siitä. Sopimus, jota jotkut rakastavat, ei olisi hyvä, koska silloin toisen osapuolen pitäisi vihata sitä. Käsittääkseni valta Washingtonissa vaihtui vaaleilla, ei vallankaappauksella. Siksi edellisen hallinnon tekemien sopimusten pitäisi sitoa myös uutta hallintoa, sanoi kollegansa Pekka Haaviston (vihr.) Helsingissä tavannut Zarif.

Hormuzinsalmen kriisistä Zarif tyytyi huomauttamaan, että Iranilla on eniten rantaviivaa Persianlahdella.

–  Siksi Iran on avainasemassa Hormuzinsalmen turvallisuuden suhteen. Ja totta kai salmi ja sen turvallisuus on tärkeä myös meille, Zarif sanoi.

Haaviston mukaan ministerit keskustelivat ydinsopimuksen ja tankkeritilanteen lisäksi muun muassa ihmisoikeuksista. Molemmat ministerit korostivat tapaamisessa dialogin merkitystä.

Tutkija: Iran paikkaa sopimuksen jättä mää lovea

Haavisto korosti myöhemmin toimittajille, että Euroopan suuret maat ja Euroopan unioni ovat ratkaisevassa asemassa sopimuksen kannalta. Vaikka Haaviston mukaan keskusteluissa ei tullut esiin konkreettisia neuvotteluajatuksia, oli ministeristä huomioimisen arvoista, että Zarif aloitti matkansa Suomesta ja Pohjoismaista.

–  Se kuvaa varmaan sitä, että Pohjoismaat ja Suomi koetaan sellaisiksi maiksi, joissa ymmärretään jossain määrin Iranin tuskaa, joka on syntynyt nykyisistä pakotteista, Haavisto sanoi Helsingin Säätytalossa.

Helsingin yliopiston Iran-tutkija Joonas Mariston mukaan Pohjoismailla on Iranissa erityinen asema, sillä niillä ei ole pitkää historiaa maan kanssa.

–  Pohjoismailla ei ole ollut alisteista suhdetta Iraniin toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloilla, Britannialla, Venäjällä tai Ranskalla, Maristo sanoo.

Tutkija sanoo, että Iranissa ymmärretään, että maailma on moninapaistumassa ja että maa tarvitsee kahdenvälisiä suhteita.

–  Tulkitsen Iranin vierailun Pohjoismaissa sitä taustaa vasten, että Iran pyrkii itse luomaan suhteita kumppaneihinsa sen sijaan, että se luottaisi jonkinlaiseen pysyvään maailmanjärjestykseen, joka turvaisi sille tietyn aseman.

Maristo uskoo, että Iran pyrkii aktiivisesti paikkaamaan ydinsopimuksen jättämää lovea. Hänestä Zarif voi pyrkiä eri maissa käymällä pelastamaan sopimuksen maalle tuomia etuja, vaikka itse sopimus näyttää jo kuopatulta.

Haaviston mukaan ministeri Zarif oli kertonut tapaamisissa, että Iranin taloustilanteen heiketessä kansalaisten mielialat ovat alkaneet kääntyä vihamielisiksi länttä ja Eurooppaa kohtaan.

–  Tavallisten kansalaisten ajatuksissa Euroopaltakin on odotettu enemmän.

"Siviiliväestön pitäminen panttina on aivan kohtuutonta"

Ulkoministeri Haavisto kertoi vedonneensa tapaamisessa Stena Impero -tankkerin ja sen miehistön vapauttamisen puolesta. Ministerin mukaan mitään konkreettista lupausta ei ministeri Zarifilta saatu.

–  Siviiliväestön pitäminen panttina on aivan kohtuutonta. Siellä on joukko ihmisiä, jotka eivät tiedä mitään tulevaisuudestaan. Sellaisten ihmisten ottaminen pelinappulaksi tällaisessa kiistassa on raukkamaista.

Iranin ulkoministeriltä kysyttiin, mihin iranilainen Grace 1 -alus, nykyinen Adrian Darya, suuntaa nyt, kun se päästettiin jatkamaan matkaansa Gibraltarilta. Zarif toisti Iranin pitävän koko tankkerin pysäyttämistä laittomana, koska EU:n pakotteet eivät koske Irania. Hän jatkoi myös, ettei voi kertoa mihin tankkeri lopulta öljylastinsa vie "koska Yhdysvallat alkaisi heti uhkailla lastin vastaanottajaa".

Al-Holin suomalaiset mukana keskustelussa

Syyrian tilanne puhutti ministereitä. Haavisto kertoi Zarifin olleen erityisesti huolissaan Syyrian alueista kuten Idlibistä, joissa radikaali toiminta jatkuu yhä. Haaviston mukaan hän kertoi Zarifille al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista.

–  Suomen kansalaisilla on aina meidän mielestä oikeus palata kotiin, Haavisto sanoi toimittajille.

Hän kertoi, että Suomen kansalaisille ollaan valmiita kirjoittamaan tarvittavat dokumentit, kun he pääsevät jonkun Euroopan unionin maan lähetystön piiriin. Ministeri kertoi myös, että asiasta ei ole saatu vielä tyydyttävää vastausta kurdihallinnolta, jonka alueella al-Holin leiri sijaitsee.

Haavisto korosti, että Suomella ei ole keinoja mennä hakemaan kansalaisia pois sotilaiden hallitsemilta alueilta.

"Euroopassa herättävä ihmisoikeustilanteeseen"

Helsingin Senaatintorilla raikuivat maanantaina Iranin hallintoa vastustavat iskulauseet usealla eri kielellä ennen Iranin ja Suomen ulkoministerien lehdistötilaisuutta. Suomen kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri sanoo, että mielenosoitusten taustalla on Zarifin vierailu, mutta samalla tulee Nehrin mukaan kuluneeksi 40 vuotta siitä kun Iranin ylin johtaja julisti yhä sodan kurdeja vastaan. Iranin vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen maassa alkoi merkittävä kurdikapina.

–  Kymmeniätuhansia kurdeja on kuollut, osa ihan suoraan väkijoukkoihin kohdistuneessa väkivallassa. Hyvin herkästi ihmisiä pidätetään mielipiteensä tai Iranin hallintoon kohdistuvan tyytymättömyyden takia, Nehri sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa ihmisiä kidutetaan, heille langetetaan pitkiä tuomioita perusteettomasti ja vuosittain satoja ihmisiä teloitetaan Iranissa. Nehri haluaa, että Euroopassa herätään Iranin ihmisoikeustilanteeseen ja että Irania painostettaisiin kunnioittamaan oikeuksia.

–  Yhdysvaltojen tapaan kauppapoliittiset keinot pitäisi olla käytössä Euroopassa, hän sanoo.

Kurdi- ja naisasia-aktivisti Bahman Sultani Shahin oli tullut paikalle, koska hänestä Iranin nykyinen hallinto ei kunnioita naisten eikä kurdien oikeuksia. Hän on jättänyt poliittisista syistä kotimaansa yli 30 vuotta sitten.

–  Tässä tilanteessa toivomus ja pyyntö Suomen päättäjille on, että ei tehtäisi minkäänlaisia sopimuksia, ei edes kaupallisia sopimuksia, Iranin kanssa, Shahin sanoo STT:lle.

Shahin sanoo, että samalla kun Irania hallitsevat persialaiset, muita kansoja laiminlyödään. Shahinin mukaan maassa asuu kurdien lisäksi muun muassa arabeja, azereja ja turkmeeneja.

Kommentoi








Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat