Ukrainan upea ja vaarallinen valinta – hullaantunut äänestäjä vaatii presidentinvaalien yllättäjältä elintason parantamista, vaikka sota idässä jatkuu

Analyysi

Ukrainan presidentinvaalien ylivoimaiseksi voittajaksi on maanantaiaamuna julistettu politiikassa täysin kokematon näyttelijä Volodymyr Zelenskyi. Hän lupaa monia hyviä asioita kertomatta tarkemmin konsteistaan niiden saavuttamiseksi.

Kun toinen vaalikierros päättyi Zelenskyin hyväksi selvin prosenttiluvuin 73–25 ja istuva presidentti Petro Poroshenko on tunnustanut tappionsa korostetun nöyrästi, on syytä kerrata hiukan Neuvostoliitosta vapautuneiden ukrainalaisten kokemusta yhteisten asioiden hoidosta 2000-luvulla.

Ukrainalainen demokratia muistuttaa värikästä tv-sarjaa, jonka aiemmissa osissa on tapahtunut uskomattomia. Ei siis ole ihme, että ylivertaisen kannatuksen johtajaksi saa televisiodraamassa Kansan palvelija korruptionvastaista presidenttiä esittävä 41-vuotias Zelenskyi.

Zelenskyi vaikuttaa rennossa pikkutakissaan ihan fiksulta ja kaikin puolin normaalilta nuorehkolta mieheltä. Mitä pahaa sellainen voisi saada aikaan politiikassa?

Edessä on isoja riskejä

Ukrainan politiikka kuitenkin kuhisee upporikkaita oligarkkeja, Kremlin agentteja, gangstereita ja huijareita, intohimoisia isänmaan ystäviä ja heidän täydellisiä vastakohtiaan, kyynisiä vehkeilijöitä. Tuskin mikään Euroopan maa on kokenut samanlaisia vaiheita kuin Ukraina 1990-luvun hiljaiselonsa jälkeen matkalla eroon Moskovasta.

Ukraina on edelleen sodassa Venäjää tai tarkemmin sanottuna sen tukemia ja aseistamia sissijoukkoja vastaan osassa maan itäisiä alueita. Zelenskyi on luvannut neuvotella Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa – kertomatta miten – ja vapauttaa panttivangit väkivaltaisista oloista.

Ukrainalle kuuluva Krimin niemimaa on vallattu ja liitetty Venäjään, joka on rakentanut sinne jättimäisen sillan, vaikka laitonta kaappausta vastustavat lähes kaikki valtiot ja olennaiset kansainväliset järjestöt.

Korruption kitkeminen ja yhteiskunnan vakauttaminen etenee tuskaisen hitaasti ilman Venäjän häirintäoperaatiotakin. Zelenskyi lupaa ulkopuolisena myllätä Kiovan eliittejä ja parantaa kansan elintasoa kitkemällä korruptiota. Suunta osaksi länttä ei enää ole kyseenalainen.

Kaikki tämä on kuultu ennenkin, mutta niin kauan kunnes se toteutuu, ukrainalainen on valmis uskomaan ihmeisiin.

Kuin kansallislaulun kasakka

Olen nähnyt, miten ukrainalainen äänestäjä hullaantuu etsiessään sankaria.

Unelmien poliitikko rakastaa isänmaataan kuin Ukrainan kansallislaulun urhea ja vapaudenkaipuinen kasakka. Hän on valmis ratkaisemaan kaikki ongelmat pyyteettömästi.

Ukrainalainen äänestäjä on 2000-luvun mittaan etsinyt idoliaan Kiovan kaduilla ja toreilla, päivänpaisteessa ja pakkasessa. Hän on palauttanut väärennetyn vaalituloksen korkeimpaan oikeuteen vuonna 2004 ja nostanut voittajaksi myrkytysoireisen Viktor Jushtshenkon päästäkseen eroon kirotusta Viktor Janukovitshista.

Hän on huutanut yökaudet ehdokkaansa nimeä Maidan Nezalezhnostilla eli Itsenäisyydenaukiolla oranssissa vallankumouksessa (2004) sekä uhmannut poliisin väkivaltaa omanarvontunnon vallankumouksessa ja eurokumouksessa (2014). Hän on palauttanut Janukovitshin valtaan petyttyään väsyneeseen sankariin Jushtshenkoon, sitten ajanut lopulta Janukovitshin maanpakoon Venäjälle ja tehnyt tämän korruptiontäyteisestä ökylinnasta uuden turistinähtävyyden.

Hän on odottanut kansallisromanttiseksi elovenalettiseksi hahmoksi nousseen Julia Tymoshenkon vapautumista vankilasta ja hylännyt tämän yrityksen palata valtaan.

Ukrainalainen äänestäjä ei toivo paljon, vain uutta alkua. Hän haluaa maansa integroituvan länteen, Euroopan unioniin ja mielellään Natoon, jos se kohentaa elintasoa ja antaa vapaudentunteen ilman riippuvuutta Moskovan KGB-tyylisestä vallanpidosta. Hän janoaa oikeudenmukaisuutta, kansallistunnetta itsenäisestä isänmaasta, loputtoman korruption siivoamista ja käteen jäävää kunnollista palkkaa.

Demokratia ja sananvapaus ukrainalaisella äänestäjällä jo onkin. Jos Zelenskyi saa aikaan niihin olennaisesti kuuluvan hyvinvoinnin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, hän saattaa välttää edeltäjänsä kohtalon.

Vallanvaihdon oltava sujuva

Poroshenko säilytti valtion itsenäisyyden ja jonkinlaisen yhtenäisyyden myös itäosissa Venäjän sotatoimista huolimatta. Hän myös vahvisti Ukrainan ortodoksikirkolle itsenäisen aseman Konstantinopolin patriarkaatin alaisuudessa. Kärsimättömälle ukrainalaiselle äänestäjälle nämä eivät riittäneet, sillä valitessaan keväällä 2014 presidentiksi menestyneen liikemiehen ja isänmaanystävän hän uskoi paljon paremman olevan mahdollista.

Poroshenko lupasi heti seuraajalleen tukea. Zelenskyi sanoi sunnuntaina illalla voivansa tarvittaessa tarttua avuntarjoukseen.

Vallanvaihdon kivuttomuus lupaa hyvää päätöksenteon jatkuvuudelle, jota vasten tahtoaan sotaa käyvä Ukraina tarvitsee. Pienikin epävarmuus ja sisäinen kampitus voi kostautua maassa, joka on ylpeänä Neuvostoliiton jälkeisen Ivy-alueen ehdoton mallioppilas demokratiassa.

Tuntemattoman presidentin johdolla edessä saattaa olla myös vaaran vuosia.

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat