Tubettaja Sita Salminen voi tienata tuhansia euroja esittelemällä videollaan vyölaukun tai kännykkäsovelluksen

HELSINKI

Suomalainen tubettaja ja sosiaalisen median yrittäjä Sita Salminen tienasi viime vuonna noin 100  000 euroa. Tämän vuoden tienesti tulee olemaan samaa luokkaa.

Lähes puolet 26-vuotiaan Salmisen tuloista koostuu niin sanotuista kaupallisista yhteistöistä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston määritelmän mukaan tällainen yhteistyö voi syntyä esimerkiksi siten, että yritys ja somettaja tekevät sopimuksen yrityksen tuotteita koskevasta sisällöntuotannosta. Sopimukseen voi kuulua esimerkiksi video, jossa tubettaja esittelee elektroniikkafirmalta saamiaan tuotteita tai käy tekemässä treenin kuntosalilla, joka maksaa hänelle näkyvyydestä.

Ilmiötä kutsutaan vaikuttajamarkkinoinniksi.

–  Vaikuttajat tai ”influencerit” ovat aktiivisia sometoimijoita, jotka pyrkivät kasvattamaan seuraajamääräänsä ja ovat siksi yrityksille houkuttelevia yhteistyökumppaneita, Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikkö Riikka Rosendahl kertoo.

Salminen muistelee, että hänen ihka ensimmäisestä Youtube-yhteistyöstään tarjottiin tuhat euroa.

–  Muistan miettineeni, onko siihen vahingossa tullut yksi nolla liikaa. Jälkikäteen ajateltuna yhteistyövideo maksaa paljon enemmän kanavallani, tuo oli aloittelijasumma. Silloin kuitenkin tajusin, että nyt liikutaan tuhansissa euroissa, Salminen sanoo.

Palkkio voi olla 8 000 euroa

Kaupallisessa yhteistyössä on harvoin kyse pelkästä videosta. Usein sopimukseen liittyy esimerkiksi Instagram-kuva, jonka kuvatekstissä kehotetaan katsomaan video. Joskus kokonaisuuteen voi kuulua myös vaikkapa live-esiintyminen jossakin tapahtumassa.

Salminen kuuluu vaikuttajamarkkinoinnin verkostoon, joka auttaa häntä yhteistöiden löytämisessä ja järjestelyssä. Verkosto ottaa oman siivunsa Salmisen tienestistä.

Salmisella on kaksi Youtube-kanavaa, joista toisella on yli 200  000 ja toisella liki 140  000 seuraajaa. Sen kokoluokan kanavilla yhteistyökokonaisuudesta saatetaan maksaa noin 7  000–8  000 euroa, Salminen kertoo. Summa ei ole vain hänen palkkionsa, vaan siihen sisältyy myös vaikuttajamarkkinointiverkoston saama osuus. Salmisen verkoston prosenttiosuus on salainen, mutta yleisesti Suomessa verkoston osuus on 15–20 prosenttia summasta.

Kasvissyöjä ei mainosta makkaroita

Vaikka Sita Salminen kuuluu verkostoon, hänellä itsellään on töiden valinnassa ensimmäinen ja viimeinen sana. Valinnan taustalla vaikuttavat Salmisen oma jaksaminen ja arvopohja.

Jaksamisella Salminen viittaa siihen, että tubettajan täytyy miettiä kanavansa koko sisältöä.

–  Jos minulla on kaksi kaupallista kumppanuutta, yhteistyövideoiden väliin pitää tehdä monia tavallisia videoita, jotta kanava ei mene liian kaupalliseksi.

Tärkeiksi arvoikseen Salminen nostaa ympäristöasiat ja eettisyyden.

–  Olen kasvissyöjä, enkä siis mainosta makkaroita. En myöskään halua kannustaa kulutushysteriaan.

Taannoin eräs firma pyysi Salmista mainostamaan ihokarvojenpoistolaitetta, mutta yrityksen brändi sai tubettajan epäröimään.

–  Heidän mainoksissaan näkyi niihin aikoihin aina vain todella laihoja, valkoihoisia, kauniita naisia. Tuli olo, etten halua olla mukana luomassa sitä illuusiota, että kaikkien naisten pitää olla 40-kiloisia ja karvattomia.

Salminen kieltäytyi tarjotusta tehtävästä.

Markkinoinnin perussäännöt pätevät myös somessa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto teki loppukeväästä linjauksen vaikuttajamarkkinoinnista sosiaalisessa mediassa.

–  Tärkeimpänä viestinä on painottaa sitä, että vaikuttajamarkkinointi ei kuluttajasuojalain näkökulmasta ole erityinen saareke, vaan ihan samat markkinoinnin perussäännöt soveltuvat myös sen osalta, Rosendahl sanoo.

Linjauksessa annetaan käytännön ohjeita siitä, kuinka sosiaalisen median sisällöissä tulee ilmoittaa markkinoinnista. Youtube-videon alkuun kehotetaan laittamaan esimerkiksi erillinen tekstibanneri, jossa kerrotaan markkinoinnista selkeästi vaikkapa tekstillä ”Kaupallisessa yhteistyössä [Yrityksen] kanssa”. Pelkkä suullinen kertominen asiasta ei riitä.

Salmiselle ohjeistus on tuttu, ja avoimuus tulee jo luonnostaan.

–  Jos selkeästi esittelen jotain tuotetta puhumalla siitä tai ottamalla kuvan, kerron, että se on pr-tuote. Itselläni raja menee siinä, että jos saatu asia on selkeästi etualalla, siitä myös sanotaan.

Salminen ei itse ole saanut mainonnasta huonoa palautetta, mutta kiittelee vaikuttajamarkkinoinnin ympärillä käytävää kriittistäkin keskustelua.

–  Tykkään siitä, että varsinkin nuoret ovat kriittisempiä. He oikeasti tarttuvat siihen, jos joku mainostaa jotain, mikä on heidän mielestään väärin. Jos vaikuttajalla on iso yleisö, valinnat eivät ole vain hänen omiaan vaan vaikuttavat laajemminkin.

Kuluttaja-asiamies voi ojentaa tottelematonta tubettajaa

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon on tullut joitakin vaikuttajamarkkinointiin liittyviä yhteydenottoja.

–  Kuluttajat kyllä kiinnittävät huomiota siihen, mitä vaikkapa Youtubessa esitetään. Me kuitenkin pyrimme puuttumaan sellaisiin tapauksiin, joilla on laajempaa merkitystä suuremmalle kuluttajajoukolle, Riikka Rosendahl selvittää.

Vaikuttajamarkkinoinnin linjaus on vielä tuore, eikä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ole vielä tarvinnut ryhtyä toimiin sen johdosta. Jos kuluttaja-asiamies kuitenkin päättäisi puuttua somettajan toimintaan, lain mukaan ensimmäisenä alettaisiin neuvotella.

–  Otamme yhteyttä toimijaan ja yritämme neuvottelulla saada asiaan korjausta ja toimintaa lainmukaiseksi. Mikäli se ei onnistu, meillä on käytettävissä kielto, jonka kuluttaja-asiamies voi tosin määrätä vain selkeissä tapauksissa.

Jos neuvottelu tai kielto eivät tepsi, asia viedään markkinaoikeuden ratkaistavaksi.

Somettajan suuret tulot saattavat sapettaa

Viranomaiset voivat puuttua vain ammattimaisesti toimivien somettajien toimintaan. Esimerkiksi Sita Salminen on some-alan yrittäjä ja tienaa elantonsa Youtuben ja muiden some-kanaviensa kautta.

–  Harrastajat eivät ole elinkeinoharjoittajia siinä merkityksessä, että kuluttajaviranomaiset voisivat puuttua heidän toimintaansa. Mutta toki toivomme, että linjaus auttaa muodostamaan vaikuttajayhteisöihin hyviä käytäntöjä, joita kaikki haluavat noudattaa, Riikka Rosendahl summaa.

Salmisen mielestä suunta on oikea ja keskustelu sosiaalisesta mediasta työnkuvana on yleisesti muuttunut avoimemmaksi. Tubettajien tienestit voivat kuitenkin yhä herättää närää yleisössä.

–  Kyllä monissa muissa ammateissa on paljon isompi vastuu, ja oikein reilussa maailmassa sairaanhoitajat saisivat enemmän palkkaa eikä esimerkiksi markkinointialalla välttämättä pyörisi niin isoja rahoja. En miettisi, miksi tubettaja tienaa paljon, vaan miksi ylipäätään markkinoinnissa liikkuu suuria rahoja. Emme ole tubettaja-alalla vaan osa yritysten markkinointisuunnitelmaa, Salminen pohtii.

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat