Täyteen vuokratut ostarit houkuttelevat pois keskustoista maakunnissa, pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa liiketiloja on tyhjillään

HELSINKI

Kauppakeskusten pudotuspeli pääkaupunkiseudulla on vasta alkanut. Viimeisen viiden vuoden aikana kauppakeskuksia on avattu yhteensä kuusi, joista osassa etsitään tyhjiin liiketiloihin vuokralaisia.

Esimerkiksi sokkeloisuudestaan ja asiakaskadostaan tunnetulla suurella kauppakeskus Redillä 150 liiketilasta 18 on tällä hetkellä tyhjillään. Torstaina Helsingin uusimman kauppakeskus Triplan avajaispäivänä 250 liiketilasta 220:ssa oli vuokralainen.

Samaan aikaan uusilla maakuntien kauppakeskuksilla näyttäisi pyyhkivän hyvin. Esimerkiksi Kouvolan kauppakeskus Veturin 82 liikepaikasta vain yhdessä ei ole vuokralaista. Samoin Jyväskylän Sepässä noin 50 liikepaikasta vapaana on vain kaksi. Nyt sekä maakunnissa että pääkaupunkiseudulla pohditaan, miten kaupunkien ydinkeskustan ja vanhojen kauppakeskusten käy.

STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan pahimmassa pulassa näyttävät tästä huolimatta olevan "vanhat ja nuhruiset" kauppakeskukset. Myös pienemmät kauppakeskukset hakevat paikkaansa jättiläisten joukossa. Esimerkiksi reilut kaksi vuotta sitten avatussa Espoon Niityssä 18 liiketilasta viisi tilaa on tyhjillään. Osa niistä on ollut tyhjillään jo yli vuoden.

–  Suhtaudun hieman skeptisesti siihen, tarvitaanko kaupan tiloja tulevaisuudessa nykyisessä muodossaan näin paljon, sanoo kiinteistötalouden apulaisprofessori Saija Toivonen Aalto-yliopistosta.

"On valtava ongelma, jos rakennettuja tiloja jää tyhjilleen"

Torstaina avatun kauppakeskus Triplan yhteyteen rakennetaan kolmen korttelin verran toimistotorneja ja asuntoja sekä hotelli ja pysäköintihalli. Kokonaisuuden on määrä valmistua ensi syksyyn mennessä. Rakennuttaja YIT:n mukaan hankkeen kokonaisarvo on lähes puolitoista miljardia euroa.

Mutta mihin tarvitsemme kaikkea tätä kauppatilaa, kun meillä on verkkokaupat? Verkkokauppojen valikoimat ovat suurempia kuin kivijalkakaupassa, ja jos kuljetuksen aiheuttamat päästöt eivät vaivaa, Kiinan halpakaupoista saa tilattua lähes mitä vain pikkurahalla.

Aalto-yliopiston Toivonen muistuttaa, että kivijalkakaupoilla on tällä hetkellä yksi valtti yli verkon: fyysinen kontakti.

–  Kauppaan mennään siksi, että halutaan testata tai hypistellä vaatetta, kysyä asiantuntijan apua tai kuulla ystävien mielipidettä. Jos verkossa pystytään vaikkapa parinkymmenen vuoden päästä samaan, mitä kivijalkakaupoille jää?

Toivosen mukaan on mahdollista, että osa nykyisistä kauppakeskuksista muutetaan tulevaisuudessa eri käyttöön. Siksi tilat pitää suunnitella muunneltaviksi, ja sillä tavoin myös turvataan rakennuksen elinkaari.

–  On sekä ympäristön että talouden näkökulmasta valtava ongelma, jos rakennettuja tiloja jää tyhjilleen, Toivonen sanoo.

Kauppakeskukset ovat yhä suurempia

Vuokrattava liikeala kasvaa vuosi vuodelta, ja nopeimmin kauppakeskuspinta-ala on kasvanut pääkaupunkiseudulla. Tripla jää vuorattavassa pinta-alassa toiseksi ainoastaan Lempäälän Ideaparkille ja Espoon Sellolle. Se jakaa kolmannen sijan Vantaan Jumbon kanssa.

–  Yleisesti näyttää siltä, että uusilla ja monipuolisilla, hyvän ostovoiman alueella sijaitsevilla kauppakeskuksilla menee hyvin, sanoo professori Heli Marjanen Turun yliopistosta.

Sen sijaan vanhoilla ja nuhruisilla kauppakeskuksilla menee huonosti.

–  Kuluttajalla on valta valita minne hän menee, ja kyllä upouusi houkuttaa yleensä aina enemmän, Marjanen sanoo.

Marjasen mukaan kuitenkin oleellisin kauppakeskuksen menestyksen määrittäjä on sijainti. Isoon ja erikoiseen kauppakeskukseen asiakas jaksaa matkustaa tunninkin matkan päästä, mutta säännöllisten ostosten takia kauppaan jaksetaan matkustaa noin 20 minuutin päästä.

Harvaan asutulla alueella etäisyys voi suojata nuhjuistakin kauppaa kilpailulta.

Kauppakeskuksissa surffataan, boulderoidaan ja tehdään ruokaostoksia

Marjasen mukaan kauppakeskusten kehitys on mennyt jo hyvän aikaa viihtymiskeskuksen suuntaan.

Hyviä esimerkkejä ovat uudet Tripla ja Redi. Triplassa voi harrastaa sisäsurffausta tai pelata rantalentistä. Redissä sen sijaan voi muun muassa boulderoida eli kiipeillä ilman varmistusvälineitä tai pelata virtuaalipelejä.

–  Halutaan että kuluttaja viipyy ja viihtyy kauppakeskuksessa. Ja kuluttaa rahaa, sanoo Redin kauppakeskusjohtaja Aleksi Salminen.

Viihtyvyyttä lisätään myös rakentamalla tiloja puhtaasti vain oleskelua varten: on sohvia ja kasveja. Esimerkiksi Redissä toimii myös Kalasataman vapaakaupungin ilmainen hengailutila.

Myöskään monen kauppakeskuksen vetonaulan eli suuren ruokakaupan merkitystä ei pidä aliarvioida.

Maakunnissa kauppakeskukseen ajetaan autolla

Helsingin Tripla ja Redi painottavat julkisia yhteyksiä, mutta maakunnissa kauppakeskuksiin hurautetaan autolla. Esimerkiksi Kouvolassa vuonna 2012 avattu kauppakeskus Veturi sijaitsee kuutostien varrella. Kauppakeskuskäynnin lisähoukuttimena toimii ilmainen parkkipaikka.

– Kyllä valtaosa kävijöistä liikkuu ruuhka-Suomen ulkopuolella omalla autolla tai auton kyydissä, sanoo Veturin kauppakeskusjohtaja Jari Koistinen.

Sama pätee kauppakeskus Seppään, joka avasi ovensa Jyväskylässä vuonna 2017. Molemmat kauppakeskukset sijaitsevat alle kolmen kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta.

–  Olemme kyllä panostaneet muihinkin vaihtoehtoihin. Meillä on suuri pyöräparkki, ja bussilinjoja tulee useita tunnissa, sanoo Sepän kauppakeskuspäällikkö Mikko Seppälä.

Pienemmillä paikkakunnilla on jo huomattu kauppakeskusten negatiiviset vaikutukset ydinkeskustan kivijalkakauppoihin. Esimerkiksi Kouvolan, Hämeenlinnan ja Porin keskustoissa on jäänyt liiketiloja tyhjäksi.

Seuraava suuri maakuntakauppakeskus nousee Seinäjoelle näillä näkymin marraskuussa. Ideapark Seinäjokeen on määrä tulla yli sata liikettä.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat