Sydänlihastulehduksen voi saada levossakin

TURKU

Kuumetautiin liittyvä rintakipu ja hengenahdistus voivat kertoa sydänlihastulehduksesta. Innokkaiden urheilijoiden sairaudeksi usein ajateltu sydänlihastulehdus eli myokardiitti on pelätystä maineestaan huolimatta melko yleinen sairaus.

Suurin osa sydänlihastulehduksista on niin lieviä, ettei ihminen välttämättä edes tiedä sairastuneensa siihen. Useimmiten sydänlihastulehduksen taustalla on jokin yleisimmistä flunssan oireita aiheuttavista viruksista, kertoo liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjösund lääkärikeskus Aavasta.

–  Toisin kuin usein kuvitellaan, sydänlihastulehdus ei liity automaattisesti siihen, että on harrastettu liikuntaa flunssan aikana tai liian nopeasti sen jälkeen. Yhtä lailla sydänlihastulehduksen voi saada, vaikka lepäisi koko sairauden ajan, Mjösund toteaa.

Fyysinen rasitus voi kuitenkin aiheuttaa sen, että flunssavirus siirtyy muualta kehosta myös sydänlihakseen. Jos virus on jo ehtinyt aiheuttaa lievän ja vielä oireettoman sydänlihastulehduksen, voi fyysinen rasitus tehdä lievästä tulehduksesta vaikean.

–  Lievä tulehdus paranisi siis todennäköisesti itsestään, mutta rasituksen myötä sydän kuormittuu, jolloin virus pääsee lisääntymään ja aiheuttaa enemmän vaurioita.

Tavallinen sairaus asepalveluksessa

Tampereen yliopistollisen sairaalan kardiologin Harri Saarisen mukaan sydänlihastulehdus on yleisin nuorilla miehillä ja erityisesti asepalvelusta suorittavilla miehillä, jotka altistuvat runsaasti erilaisille kiertäville virusinfektioille.

Turun yliopistollisen keskussairaalan kardiologian dosentti Ville Kytö kertoo, että kaksi kolmasosaa sydänlihastulehduksen saaneista potilaista on miehiä. Naisilla sydänlihastulehdukseen sairastumisen riski on suurin vaihdevuosien aikaan.

–  Tämä liittyy todennäköisesti perinnöllisiin ja hormonaalisiin syihin sekä elintapoihin. Osalla ihmisistä on perinnöllinen alttius sairastua sydänlihastulehdukseen virusinfektion yhteydessä, Kytö sanoo.

Kuolemat hyvin harvinaisia

Suurin osa sydänlihastulehduksista on oireettomia tai vähäoireisia ja menee itsestään ohi, kertoo Saarinen. Tyypillisimpiä oireita ovat kuumeiseen infektioon liittyvä rintakipu, hengenahdistus sekä heikentynyt rasituksen sieto.

Kytö lisää listaan myös rytmihäiriötuntemukset. Oireet alkavat yleensä virusinfektion aikana tai vasta muutamia päiviä sen jälkeen. Lääkäriin tulisi hakeutua, jos oireet ovat häiritseviä, pitkittyvät tai pahenevat.

–  Sairaalahoitoa vaatii noin 500 aikuispotilasta vuodessa. Sydänlihastulehdusten määrät vaihtelevat jonkin verran vuosittain, mikä liittyy pääasiassa virusepidemioiden vuosittaisiin vaihteluihin, Kytö kertoo.

Sydänlihastulehdus voi pahimmassa tapauksessa johtaa jopa kuolemaan. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista.

Mjösundin mukaan kuolemaan johtaneissa tapauksissa taustalla on useimmiten vakava rytmihäiriö, jossa sydämen normaali pumppaustoiminta häiriintyy. Rankka fyysinen rasitus sydänlihastulehduksen aikana lisää äkkikuoleman riskiä.

Kytö kertoo, että sydänlihastulehdus selittää noin 5–10 prosenttia nuorten äkkikuolemista.

Toipuminen kestää usein kuukausia

Viruksen aiheuttamaa sydänlihastulehdusta hoidetaan levolla. Kipuun ja rytmihäiriöihin puolestaan on omat lääkkeensä, joilla oireita voidaan helpottaa.

–  Varsin usein sydänlihastulehdukseen liittyy myös sydänpussitulehdus, jossa sydänpussiin kertyy ylimääräistä nestettä. Tätä hoidetaan tulehduskipulääkkeillä, Kytö sanoo.

Kardiologi Saarisen mukaan vakavimmissa tapauksissa potilas tarvitsee myös sydämen toimintaa tukevaa lääkitystä.

Vaikka sydänlihastulehduksen oireet olisivat jo helpottaneet, on rankan fyysisen rasituksen välttäminen tärkeää, kunnes sydänfilmi on täysin normaali. Aktiivisesti urheileville tehdään usein rasituskoe lääkärin valvonnassa ennen kuin urheiluun palaaminen katsotaan turvalliseksi.

Kydön mukaan sairauden paranemistahti voi vaihdella suurestikin, ja se riippuu usein esimerkiksi sairauden rajuudesta. Toipuminen kestää vähintään muutaman viikon, mutta usein kuukausiakin. Joskus jälkitautina voi tulla tulehduksen kroonistuminen, sydämen laajentumaa tai rytmihäiriöalttiutta.

Aiemmin sairastettu sydänlihastulehdus altistaa uusille tulehduksille.

–  Tämä selittyy ainakin osittain perinnöllisellä alttiudella. Sairaalahoitoa vaatineista sydänlihastulehduksista noin 10 prosenttia uusii, Kytö kertoo.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat