Sata vuotta sitten vahvistui, ettei Suomesta tulisi kuningaskuntaa

HELSINKI

Sata vuotta sitten vahvistui, että Suomeen tulisi monarkian sijaan tasavaltainen hallitusmuoto. Eduskunta hyväksyi tasavaltaisen hallitusmuodon jo kesäkuussa 1919, mutta valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim vahvisti sen päivälleen sata vuotta sitten. Tasavaltainen hallitusmuoto oli vielä 1900-luvun alkupuolella harvinainen valtiomuoto. Euroopassa useimmat valtiot olivat tuolloin monarkioita.

Hallituksen esitys Suomen hallitusmuodoksi tuotiin eduskuntaan toukokuussa 1919. Tasavaltainen hallitusmuotoesitys perustui vuoden 1918 ylimääräisille valtiopäiville tuotuun monarkistien esitykseen, johon oli tehty valtionpäämiestä koskevia muutosesityksiä. Perinnöllisen kuninkaan korvaisi eduskunnan kuudeksi vuodeksi kerrallaan valitsema presidentti.

Tasavaltaisen hallitusmuodon ytimessä oli kysymys valtionpäämiehen valtaoikeuksista. Oikeisto halusi kuninkaan tilalle vahvan presidentin, vasemmisto taas valtaa eduskunnalle ja presidentin rajallisin valtaoikeuksin.

Aiheen ympärillä käytiin myös muunlaista keskustelua. Tasavaltalaisiin lukeutunut maalaisliiton edustaja Antti Juutilainen uskoi, että tavallinen kansa ei osaisi lausua sanaa presidentti. Niinpä hän ehdotti tilalle "esimiestä" tai "valtakunnan esimiestä".

Mannerheimin vahvistuksessa kesti noin kuukausi

Valtionhoitaja Mannerheim tiesi, että tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistaminen tarkoittaisi todennäköisesti hänelle uskotun korkeimman vallan menettämistä.

Mannerheim oli koko kevään hakenut kotimaasta ja ulkovalloilta tukea suunnitelmilleen hyökätä Pietariin, ja valtionhoitajan mahdollisuus aloittaa sotatoimet raukeaisi tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamisen myötä. Tuolloin voimassa olleen hallitusmuodon mukaan valtionhoitaja saattoi aloittaa hyökkäyssodan, mutta presidentin valtaoikeudet eivät siihen riittäisi.

Eduskunnan kesäkuisen päätöksen jälkeen kuluikin kuukausi, ennen kuin Mannerheim vahvisti tasavaltaisen hallitusmuodon. Hän saneli 17. heinäkuuta valtioneuvostossa pöytäkirjaan käsityksensä perustuslaista.

–  Tahdon täten lausua toivomuksen, että se uusi hallitusmuoto, joka tänään on vahvistettu ja jota kannattaa Suomen eduskunnan valtava enemmistö, on luova vahvan perustuksen, jolle maamme tuleva kehitys ja pysyväinen olemassaolo ja onni rakennetaan, sekä antaa sille sen voiman ja yhteyden, joka vaaditaan pieneltä maalta tänä myrskyjä ja levottomuutta täynnä olevana aikana.

Hyväksytty hallitusmuoto korvasi Ruotsin vallan aikaisen vuoden 1772 hallitusmuodon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjan.

Presidentinvaali ratkesi nopeasti

Mannerheim oli aiemmin ilmaissut, että hänen mielestään presidentti oli hallitusmuotoesityksessä tyystin menettänyt valtansa ja merkityksensä, eikä hän olisi käytettävissä presidenttiehdokkaaksi. Hän kuitenkin muutti mielensä ja päätti olla mukana presidentinvaalissa.

K. J. Ståhlberg, jota voidaan pitää tasavaltaisen hallitusmuodon pääarkkitehtina, suostui empien vastaehdokkaaksi. Hän oli aluksi kannattanut Mannerheimia.

Eduskunta valitsi suoraan Suomen ensimmäisen presidentin 25. heinäkuuta pidetyissä vaaleissa. Presidentinvaali ratkesi jo ensimmäisellä kierroksella, kun keskustan ja vasemmiston ehdokas Ståhlberg sai reilun enemmistön annetuista äänistä.

Perustuslakina säädetyn tasavaltaisen hallitusmuodon satavuotista taivalta juhlitaan erilaisin tapahtumin kesän ja syksyn aikana.

Lähteet: Valtioneuvoston kanslia, valtioneuvosto ja eduskunnan kirjasto

Lisää muualla

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat