Saab: Gripen E -hävittäjällä takanaan 15 lentoa ja yli 20 lentotuntia

Saabin Gripen E-monitoimihävittäjä on kesäkuisen ensilentonsa jälkeen tehnyt yhteensä 15 testilentoa, kertoo yhtiön Suomen Gripen-kampanjan johtaja Magnus Skogberg. Yhtiön edustajat tapasivat suomalaismediaa keskiviikkona Helsingissä.

Yhteensä lentotunteja on koneelle tullut noin 20-25.

–Kyseessä ei ole mikään prototyyppi, vaan kone tuli varsinaiselta tuotantolinjalta, Skogberg muistuttaa.

Hänen mukaansa sekä Ruotsin että Brasilian tilaamia uuden sukupolven Gripeneitä valmistetaan paraikaa Saabin tehtaalla Linköpingissä, ja ensimmäiset koneet toimitetaan asiakkaille suunnitelmien mukaan 2019.

Gripen E on yksi viidestä ehdokkaasta Suomen ilmavoimien seuraavaksi monitoimihävittäjäksi. Skogbergin mukaan Saab keskustelee paraikaa sangen yksityiskohtaisesti paitsi valtion, myös teollisten yhteistyökumppanien kanssa.

–Tarjoamme teollista yhteistyötä jo kehitysvaiheessa, ja Gripenin elinkaaripäivitykset voidaan myös tehdä Suomessa.

Skogberg muistutti myös Saabin tarjouksesta perustaa Suomeen erityinen Gripenin järjestelmätestaukseen keskittyvä yksikkö. Käytännössä siellä työskenneltäisiin tietokoneilla, simulaattoreilla sekä erilaisia järjestelmiä ja laitteistoja testaavilla testipenkeillä.

–Meillä on monia erilaisia yhteistyövaihtoehtoja. Jos Suomi haluaa Gripenistä kansallisen ratkaisun, olemme siihen valmiita.

Gripen E:n pääinsinööri Knut Övrebö toteaa, että Gripenin taktisten järjestelmien lähdekoodit voidaan tarvittaessa avata suomalaisyrityksille niiden kehitystyötä varten.

Övrebö painottaa Gripen E:n olevan täysin uusi kone, jossa ei ole vanhan Gripenin osia. Jo fyysisesti kone on aiempia versioita suurempi.

–Työntövoimaa on noin viidenneksen enemmän, ja laskutelineitä muokkaamalla kone ottaa noin 40 prosenttia enemmän polttoainetta.

Siinä, missä vanhojen Gripeneiden pääteline taittuu rungon sisälle, E- ja F-versioissa teline nostetaan siiven sisään. Näin runkoon mahtuu lisäpolttoainetta.

Vientitarkoituksiin Saab suunnittelee Gripenistä myös lentotukialuksilta toimivaa Gripen M -versiota.

Tarkkaan Saab ei suostu kertomaan, mitä uuden Gripenin koelennoilla on jo tehty. Saabin koelentäjä Mikael Olsson kertoo kuitenkin, että kone on lentänyt varsin korkealla sekä varsin nopeasti.

–Tähän mennessä vain kaksi lentäjää on tehnyt E-version koelentoja. Itse en vielä ole päässyt konetta lentämään, kertoo Ruotsin ilmavoimissa ensin Saab Viggeniä ja sitten Gripeniä pitkään lentänyt Olsson.

Gripenin D-versiosta muokatulla ohjelmisto- ja laitteistotestauskoneella hän on toki lentänyt, sillä ne ovat olleet käytössä jo vuosia.

Riippuen siitä, minkä konevalmistajan esitystä kuuntelee, käsitys hävittäjien tärkeimmistä ominaisuuksista vaihtelee. Niinpä Saabin edustajat puhuvat varsin eri tavalla kuin esimerkiksi Lockheed Martinin (F-35) edustajat:

–Monet maat ajattelevat vain häiveteknologiaa, mutta me ajattelemme eri tavalla, Olsson painottaa.

Saabilla on luonnollisesti tarjota koko paketti: Gripen E kantaa paitsi ilmasta ilmaan- myös ilmasta maahan -aseita sekä niin aktiivista (esimerkiksi liikuteltava AESA-tutka) kuin passiivistakin (esim. infrapuna-anturi) sensoriteknologiaa.

Olssonin mukaan Gripenin elektronisen sodankäynnin kyky, esimerkiksi vastustajan maatutkien häiritseminen, on merkittävästi parempi kuin joillakin sen kilpailijoilla, lukuunottamatta erityisesti tähän tarkoitukseen valmistettuja hävittäjiä.

Lisätehoa tiedusteluun ja elektroniseen sodankäyntiin saadaan tarvittaessa rungon ulkopuolisilla, irrotettavilla podeilla (=kotelo). Toki myös lisäpolttoainetta voidaan kuljettaa ulkoisissa säiliöissä.

Luonnollisesti Gripen E jakaa tietoa muillekin lentokoneille sekä maa- ja merivoimille. Kansallisten tietojärjestelmien lisäksi se käyttää Naton Link 16 -johtamisjärjestelmää.

Lento-ominaisuuksiltaan kone on osoittautunut hyvin samanlaiseksi kuin aiemmatkin Gripen-versiot, Olsson kertoo.

–Hieman olemme E:ssä joutuneet muuttamaan fly-by-wire -[ohjaus]järjestelmää, sillä esimerkiksi koneen painojakauma on muuttunut, mutta yritämme tehdä niin vähän muutoksia kuin mahdollista.

Olssonin mukaan yksimoottorinen kone pärjää mainiosti Eurofighter Typhoonin kaltaisille suuremmille, kaksimoottorisille hävittäjille.

–Toki Eurofighterin teho on aika vaikuttavaa katsottavaa, mutta se näkyy lähinnä lentoonlähdössä kiihdytettäessä. Gripenissä taas on vähemmän siiven aiheuttamaa ilmanvastusta, joten ilmassa koneiden lento-ominaisuudet ovat varsin samanlaiset. Mutta tärkeintä tietysti on, mitä koneessa on sisällä.

Gripen E:n testiohjelma jatkuu. Ensi keväänä Suomi lähettää tarjouspyynnöt kaikille viidelle hävittäjävalmistajlle. Lopullinen hankintapäätös on tarkoitus tehdä vuonna 2021, jolloin Gripeninkin suorituskyvystä pitäisi olla merkittävästi enemmän tietoa.

MIKKO PULLIAINEN

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat