Puolan ja Unkarin varpailleen laittanut Suomi joutunut itsekin ryöpytyksen kohteeksi – Tuppurainen: Kiehunnan tavoitteena on kääntää huomio toisaalle

BRYSSEL

Suomen tomera suhtautuminen oikeusvaltioperiaatteeseen on poikinut kipakkaa palautetta Puolasta ja noussut otsikoihin Unkarissa.

STT:n tietojen mukaan suurlähettiläiden suljetussa kokouksessa Puolan EU-lähettiläs Andrzej Sados hyökkäsi vähän aikaa sitten Suomea vastaan muistuttamalla, että maalla on omiakin ongelmia. Puolan EU-lähettiläs oli viitannut YK:n ihmisoikeusneuvoston esiin nostamiin ongelmiin vähemmistöjen oikeuksissa.

Myös puolankielinen Deutsche Welle kirjoitti keskiviikkona sananvaihdosta, joka oli käyty lähettiläskokouksen lopuksi osiossa, johon oli koottu jäljelle jääneitä asioita. Lehden mukaan lähettiläs olisi viitannut saamelaisiin, mutta ilmeisesti mitään yksittäistä vähemmistöä tai alkuperäiskansaa ei mainittu.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan asian "ympärillä on kiehuntaa", jonka tavoitteena on kääntää huomio toisaalle.

–  Tämä on kivuliasta tietyille jäsenmaille, ja tässä yhteydessä tarkoitan Puolaa ja Unkaria, Tuppurainen sanoi STT:lle Brysselissä, jossa EU-maiden eurooppaministerit olivat torstaina koolla.

Ministereiden välinen keskustelu on hänen mukaansa pysynyt asiallisena.

Puolaa ja Unkaria vastaan on käynnissä niin sanottu artikla 7 -menettely, joka voi aikanaan johtaa kurinpitotoimiin. Käytännössä sanktioista ollaan vielä kaukana ja meneillään ovat vasta kuulemiset. Unkaria on tarkoitus kuulla ensimmäisen kerran eurooppaministerien kokouksessa syyskuussa. Puolalla kuulemisia on takanaan jo muutamia.

Budjetti hermostuttaa eniten

Tuppuraisen mukaan herkin asia ovat neuvottelut tulevien vuosien rahoituskehyksistä, koska rahan saaminen halutaan sitoa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Suomi haluaa hänen mukaansa suojata EU:n budjettia oikeusvaltion puutteilta. Uudistusta ei hänen mukaansa tehdä minkään yksittäisen maan takia.

–  Me emme voi ottaa sitä riskiä, että johtuen jonkun jäsenmaan vaurioituneesta oikeusjärjestelmästä, rahat päätyvätkin vääriin kohteisiin.

Puolan kohdalla huoli yhteisten arvojen murenemisesta on liittynyt uudistuksiin, joiden on pelätty heikentävän oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Unkarissa huolena ovat olleet muun muassa median, kansalaisjärjestöjen ja Keski-Euroopan yliopiston (CEU) toimintamahdollisuudet.

Unkarin hallitusta lähellä oleva verkkosivusto Origo on julkaissut viime päivinä poikkeuksellisen kriittisiä juttuja Suomesta. Keskiviikkona lehti väitti Suomen oikeusvaltion tilaa huolestuttavaksi, koska maassa ei ole erillistä perustuslakituomioistuinta. Päivää aiemmin se kertoi, että median monimuotoisuus on heikolla tolalla.

"Tyypillistä retorista diplomatiaa"

Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan Puolasta kantautunut arvostelu kuulostaa taktiikalta, jota on käytetty kansainvälisessä politiikassa vuosikausien ajan.

–  Kun muut maat nostavat ihmisoikeusongelmia esiin, siihen vastataan, että onhan teilläkin ongelmia. Näkisin tämän retorisen diplomatian aika tyypillisenä piirteenä, Mattila sanoo.

Vähemmistöjen oikeuksissa on hänen mukaansa puutteita Suomessa kuten kaikissa muissakin maailman maissa.

–  Vähemmistöjen välillä on eroa. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat menneet Suomessa eteenpäin 15 viime vuoden aikana varsin paljon, mutta transihmisten oikeuksiin liittyy vakavia ongelmia, Mattila sanoo.

Ikuisuusongelmia Suomessa ovat hänen mukaansa muun muassa puutteet vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisessa ja esimerkiksi romanien syrjintä ja rasismi laajemmin. Alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien osalta on hänen mukaansa menty osittain taaksepäin.

Lisää muualla

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat