Pääministeri Rinne penää töihin patistelua, sillä pelkkään "chillailuun" ei ole varaa

HELSINKI

Pääministeri Antti Rinne (sd.) vakuutti hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työllisyysseminaarin avauspuheessaan, että 75 prosentin työllisyystavoite on hallituksen johtotähti, johon kaikki taloustoimet tähtäävät.

–  Työllisyystavoitteeseen sitoutuminen on kirjattu hallitusohjelmaan vahvasti. Tavoitteen toteutumista seurataan jatkuvasti jokaisessa budjetti- ja julkisen talouden suunnitelman riihessä ja hallituskauden puolivälitarkastelussa, pääministeri kertoi.

Rinteen mukaan työllisyystavoite voidaan saavuttaa määrätietoisella politiikalla. 75 prosentin työllisyys on määrä tavoittaa vuoteen 2023 mennessä. Siihen vaaditaan noin 60  000 uutta työllistynyttä.

–  Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota niiden ryhmien työllisyyden parantamiseen, joissa työllisyys on nyt alhaista, kuten esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset, vammaiset ja osa maahanmuuttajataustaisista, Rinne kertoo.

Rinne kuitenkin muistuttaa Suomen tarvitsevan yli 80 prosentin työllisyysasteen 2030–2040-luvuille, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ei rapaudu. Rinne huomautti, ettei meillä ole varaa maailmaan, jossa vain "chillaillaan", joten myös töihin patistaminen eri keinoilla on mahdollista.

–  Tarvittaessa ryhdytään määrätietoisiin toimenpiteisiin tavoitteen saavuttamiseksi. Mitään keinoa ei ole poissuljettu.

Lintilä: Kauppasota heijastunut Suomen talouteen

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan viime aikoina julkaistut ennusteet Suomen talouskasvusta lähivuosina osoittavat, että talouskasvu hidastuu, mutta taantumaan ei silti olla vajoamassa.

Erityisesti maailmantaloutta järisyttänyt kauppasota Yhdysvaltain ja Kiinan välillä on Lintilän mukaan heijastunut myös Suomen talouteen.

–  Olemme vientivetoinen maa ja erittäin herkkä kauppasodan pilvien suhteen. Toivon mukaan pystymme niitä hälventämään, Lintilä sanoi seminaarissa.

Valtiovarainministeriön nykyisen ennusteen mukaan työllisyysaste olisi ilman hallituksen toimenpiteitä 73,3 prosenttia vuonna 2023. Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden rahoitusasema paranee ensi vuonna, mutta alkaa sen jälkeen vähitellen heikentyä.

Suomen lähivuosikymmenien suurin ongelma on ministerin mukaan ikääntyvä väestö.

–  Huoltosuhde tulee olemaan erittäin vaikea. Sen kanssa painivat kaikki tulevat hallituksetkin seuraavat 20–30 vuotta, Lintilä arvioi.

Julkisen talouden alijäämän leikkaaminen vaatii Lintilän mukaan sellaista tuottavuuden kasvua, joka ei ole nykymenolla toteutumassa.

–  Tämänhetkinen talouskasvu ei riitä 75 prosentin työllisyysasteeseen, se on ihan fakta. Hallituksen täytyy tehdä toimia, joilla työllisyyttä nostetaan. Tuottavuuden parantaminen on ihan ratkaisevassa asemassa.

Työmarkkinajärjestöiltä Lintilä toivoi malttia palkkaratkaisuissa tulevaisuuden neuvotteluissa. Lintilän mukaan Suomen työmarkkinat kaipaavat suuria rakenteellisia uudistuksia.

–  Neljää työtöntä kohden on yksi työpaikka. Kyllä meillä on ongelma tämän kanssa. Hallitus ei sulje pois mitään keinoja, ja omalta osaltani pidän huolen, että tavoitteista tullaan pitämään kiinni.

Asumisen hinta ongelmana

Työmarkkinajärjestöjen johtajat näkivät tärkeäksi muun muassa osaamisen kehittäminen koko työuran aikana.

–  Tärkeää on, että kaikki oppivat oppimaan, yhdellä koulutuksella ei pärjätä sitä 45 vuoden työuraa, arvioi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

–  On erityyppistä työvoimaa ja erityyppistä työttömyyttä. Työttömät pitää segmentoida ja olla yksilöllisempiä palveluja, lisäsi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Fjäderin mukaan itse itsensä työllistävät pitäisi huomioida nykyistä paremmin ja jyrkkää jakoa yrittäjien ja palkansaajien välillä pitäisi purkaa.

Asuminen ja työvoiman liikkuvuus nähtiin palkansaajajärjestöjen puolella haasteena.

–  Riittävä kaavoitus ja rakentaminen ovat edellytys sille, että kannattaa lähteä muuttamaan (työn perässä) vähän pidemmältäkin. Et varmasti lähde muuttamaan, jos tarjolla on vain osa-aikainen duuni, SAK:n Eloranta sanoo.

Akavan Fjäderin mukaan asumisen hinta on kasvualueilla pitkään muhinut ongelma, jonka ratkaisu vaatisi uudenlaisia toimia. Hän nosti ulkomailta onnistuneena esimerkkinä Itävallan pääkaupungin Wienin, joka on onnistunut pitämään asumisen hinnat kohtuullisina.

–  Asumiskustannukset tulevat vastaan, kun työpaikat syntyvät kaupunkeihin. Tästä on vuosia puhuttu, ja eikä kaavoittaminen näytä purevan, tarvittaisiin jotain muutakin, Fjäder sanoo.

"Täytyy olla ohjelma, miten työperäistä maahanmuuttoa hankitaan"

Keskusteluissa korostui myös Suomen tekeminen houkuttelevammaksi työperäiselle maahanmuutolle. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola puolsi kielivaatimusten löyhentämistä suomalaisessa työelämässä.

–  Meillä täytyy olla selkeä ohjelma, miten hankitaan työperäistä maahanmuuttoa. Kotouttamisesta sanotaan, että parhaat keinot siihen ovat työ ja kieli, mutta on kysyttävä, olemmeko liian tiukkoja kielen suhteen?

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan yritysten tulisi satsata siihen, että Suomessa opintonsa saavat ulkomaalaiset opiskelijat myös jäisivät töihin Suomeen.

–  Yritysten on tehtävä enemmän, jotta opiskelijat integroituvat ja jäävät tänne. Väittäisin, että opiskelijoiden maahanmuutto on sitä hyväksytyintä maahanmuuttoa, Häkämies sanoi.

STTK:n Palola puolsi hallituksen aikeita kehittää työllisyyttä muun muassa osatyökykyisten parissa.

–  Itse en pidä sanasta osatyökykyinen, mutta siinä joukossa on valtava potentiaali. Me tarvitaan kaikki yksilöt rakentamaan suomalaista hyvinvointia.

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat