Näin pädi auttaisi soittamaan – pelimaailmasta tuttu teknologia voi herättää nuottivihkon eloon ja avata uusia ulottuvuuksia musiikkiin

Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa kehitetään lisätyn todellisuuden teknologiaan perustuvia mobiiliratkaisuja, joita voidaan hyödyntää musiikin oppimisessa. Tutkijat pohtivat, voisiko pellillisyyden avulla madaltaa kynnystä aloittaa musiikkiharrastus. Toiminnallisia ja kannustavia musiikkisovelluksia on markkinoilla vielä vähän.

Mitä tekee pianisti, kun harjoittelu tökkii? Hän kaivaa esiin tabletin eli pädin tai älykännykän kameroineen ja heilauttaa sitä hetken nuottien yllä. Mustavalkoinen nuottivihko herää eloon kännykän ruudulla, kun harjoiteltava kappale pärähtää soimaan – ehkä ruudulla näkyy vielä, mitä kosketinta pitäisi missäkin kohdassa painaa. Näin kuka tahansa pystyy harjoittelemaan soittamista.

Kännykkään tai tablettiin ladattu musiikin älysovellus voi olla arkipäivää jo lähitulevaisuudessa. Jyväskylän ja Helsingin yliopistot tutkivat parhaillaan, miten lisätyn todellisuuden (AR) teknologiaa ja mobiilisovelluksia voidaan hyödyntää musiikin oppimisessa ja tekemisessä.

Lokakuun alussa alkaneen, puolivuotisen yhteishankkeen aikana on tarkoitus rakentaa tutkimusorganisaatioista ja yrityksistä yhteistyöverkosto.

– Ei näitä pelkästään tutkijan kammiossa rakennella, vaan pohdimme myös liiketoiminnan mahdollisuuksia, sanoo yliopistonopettaja Antti-Jussi Lakanen Jyväskylän yliopistosta.

Kehittämisessä hyödynnetään pelillisyyttä

AR-teknologian avulla voidaan yhdistää keinotekoinen ja todellinen maailma toisiinsa. Teknologia on monille tuttu pelimaailmasta, mutta muuten se ei ole vielä kovin laajasti käytössä.

Yliopistoyhteistyössä sen käytölle haetaan uusia ratkaisuja, joiden kehittämisessä hyödynnetään myös pelillisyyttä, aivotutkimusta ja informaatioteknologiaa. Lähtökohta on pedagoginen.

Helsingin yliopiston aivotutkimuskeskuksen on tarkoitus selvittää muun muassa, voidaanko sovelluksilla parantaa oppimista ja innostavatko ne oppilaita musiikilliseen toimintaan.

Musiikin oppimiseen ja interaktiiviseen kuunteluun on tarjolla jo jonkin verran kaupallisia mobiiliratkaisuja, mutta ne eivät sovellu kaiken ikäisille.

– Matalan kynnyksen toiminnallista oppimista ja siihen kannustavia sovelluksia on markkinoilla aika vähän, Lakanen kertoo Lännen Medialle.

Hänen mukaansa hankkeen aikana kehitettävien sovellusten olisi tarkoitus rohkaista musiikilliseen toimintaan ja antaa ilmaisun välineitä.

– Toiminnallisuuden kautta sellaisetkin oppijat, jotka eivät ole musiikillisesti niin orientoituneita, saattaisivat huomata, että musiikki on kiva juttu. Ehkä he huomaisivat myös sen, että soittaminenkaan ole niin vaikeaa kuin saattaisi luulla.

Sovelluksesta hyötyisivät myös musiikkia aktiivisesti harrastavat. Se voisi innostaa soittajaa pelimäisten elementtien avulla ja luoda tavoitteita soittamiseen.

Ei laite edellä, vaan apuvälineenä

Oppilasryhmässä AR-sovellusta voitaisiin hyödyntää vaikka instrumenttien tunnistamisen opettelussa tai kappaleiden sovitusten tekemisessä.

– Laitetaan vaikka kännykkä tai pädi telineeseen kuvaamaan ryhmää. Oppilaat voisivat näyttää kameralle erivärisiä lappuja, jotka vastaisivat tiettyjä instrumentteja. Kun laite havaitsee vaikkapa sinisen lapun, pärähtäisi rumpubiitti soimiaan, ja esimerkiksi vihreä lappu toisi mukaan basson. Tätä ei ole vielä kokeiltu, mutta se olisi mahdollista.

Lakanen korostaa, että sovelluksessa ei suinkaan mentäisi laite keskiössä, vaan se toimisi apuvälineenä. Tarkoitus on kehittää konsepteja, jotka eivät vaadi kalliita laiteinvestointeja: älykännykkä tai tabletti riittäisi.

Sovelluksia on tarkoitus tutkia kouluympäristöissä ja musiikin opetuksessa laajemminkin.

Fakta: Lisätty todellisuus eli AR

– Lisätty todellisuus (AR) hyödyntää keinotekoisia, tietokonegrafiikalla tuotettuja elementtejä, joita on lisätty näkymään todellisesta ympäristöstä.

– AR on lyhenne augmented reality -termistä.

– Lisättyä todellisuutta voi tarkastella esimerkiksi puhelimen näytöllä tai AR-laseilla. Kummassakin tapauksessa tarkastellaan ympäröivää maailmaa, johon on sijoitettu virtuaalisia elementtejä.

– Lisättyä todellisuutta hyödynnetään varsinkin peleissä. Tunnetuin esimerkki tästä on Pokémon Go, jossa pelaajat jahtaavat erilaisia pelihahmoja ympäristöstään.

– Lisättyä todellisuutta voidaan hyödyntää musiikin opiskelussa. Erityisen hyvin se sopii pianonsoiton harjoitteluun, sillä älypuhelimen kameralla on helppo seurata koskettimistoa. Se voisi soveltua myös esimerkiksi kitaran ja rumpujen soittoon.

Anna Kilponen

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat