Muutosjohtajat toivovat kunnilta malttia, vaikka sote-uudistus viivästyy – "Päätöksiä ohjaavat enemmän pelko kuin faktat"

Kuntien mahdollisuuksia yksityistää omia sosiaali- ja terveyspalveluitaan ennen maakuntauudistuksen toteutumista pitäisi rajoittaa nykyistä voimakkaammin.

Näin ajattelee kolme neljästä Lännen Median kyselyyn vastanneesta maakuntauudistuksen parissa työskentelevästä muutosjohtajasta.

Nykyistä rajoituslakia riittämättömänä pitää kuitenkin vain 62 prosenttia vastanneista. Ero johtunee siitä, että Suomessa muutosjohtajia on 18, joten muutaman henkilön poikkeamat voivat vaikuttaa vastausten prosentuaaliseen jakautumiseen paljon.

Lännen Median kysely laitettiin jokaiselle muutosjohtajalle eli 18 henkilölle, joista 13 vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli 72.

Kyselyyn vastanneiden muutosjohtajien mukaan kuntien tekemät ulkoistamissopimukset voivat sitoa maakuntien kädet pitkäksi ajaksi. Tällöin maakunnan yhtenäisen palvelurakenteen luominen on vaikeaa.

Kuntien yksityisten palvelutuottajien kanssa tekemät sopimukset voivat johtaa myös siihen, ettei uudistuksella tavoiteltuja säätöjä synny.

–Jos palvelujärjestelmä on erilaisten sopimusten viidakko, sieltä ei saada niitä kustannusvaikutuksia, joita uudistuksella tavoitellaan. Lisäksi kokonaisulkoistukset rajoittavat valinnanvapauden toimeenpanoa maakunnassa, Uudenmaan maakunnan sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö sanoo.

Rajoituslakia tiukemmaksi

Meri-Lapissa tehdyn sote-ulkoistuksen jälkeen voimaan tullut rajoituslaki ei ole muutosjohtajien mukaan riittävä keino suitsia kuntien tekemiä ulkoistamissopimuksia.

Muutosjohtajien mielestä rajoituslain voimassaoloa pitäisi jatkaa. Lisäksi pitäisi harkita sitä, voiko lailla vaikuttaa siihen, miten pitkiä ja mittavia sopimuksia kunnat voivat itsenäisesti tehdä maakuntauudistuksen ollessa vielä kesken.

–Rajoituslaki ei ole voimassa vuoden 2021 alkuun, joten tällaisenaan se ei ole riittävä. Laki ei varmista optimaalista lähtötilannetta maakunnille, kirjoitetaan kyselyyn jätetyissä avoimissa vastauksissa muun muassa.

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan muutosjohtajana työskentelevän Marjukka Mannisen mielestä kuntien mahdollisuuksia yksityistää sote-palvelujaan tässä vaiheessa olisi hyvä rajoittaa.

–Kunnilla on kuitenkin itsemääräämisoikeus, joten nyt punnitaan sitä, miten paljon kunnista löytyy kokonaisuuteen ja tulevaisuuteen painottuvaa ajattelua, Manninen sanoo.

Hämeen muutosjohtajan Jukka Lindbergin mukaan kuntien itsemääräämisoikeuden ei pitäisi mennä maakunnallisen edun edelle. Eikä varsinkaan silloin, jos kunnat solmivat pitkiä sopimuksia yksityisten palvelutuottajien kanssa.

–On huono peruste vedota kuntien itsemääräämisoikeuteen, jos kunnat sitovat tulevien järjestäjien eli maakuntien kädet jopa kymmenen vuoden mittaisilla sopimuksilla. Mitä itsemääräämisoikeutta se on, Lindeberg sanoo.

Pelko ajaa hätiköityihin sopimuksiin

Pohjanmaan maakunnan muutosjohtaja Marina Kinnunen sanoo, että kunnat saattavat tehdä ulkoistuksia väärin perustein.

–Niitä ohjaavat enemmän pelko kuin faktat, mutta samalla (sopimusten) rajoittaminen johtaa vain yhä enemmän pelkoon. Ulkoistukset nähdään ainoaksi vaihtoehdoksi, kun ei haluta odotella.

Kuntien tekemät yksityistämissopimukset voivat Marjukka Mannisen mukaan johtaa siihen, että julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita ei enää omasta kunnasta kattavasti löydy.

–Julkisen palvelutuotannon osalta ongelmia tulee varsinkin silloin, kun kunnan omistamat kiinteistöt myydään pois. Sen jälkeen maakunta ei näitä kiinteistöjä voi käyttää. Kunnille jää pahimmillaan musta-pekka käteen: vuokratuloja ei tule, eikä alueella ole julkisia palveluita, koska kiinteistöjä ei ole. Maakuntahan ei todennäköisesti kyseisessä tilanteessa uusia tiloja rakenna, Manninen kuvailee tilannetta.

Uudistuksen viivästyminen johtaa hätiköintiin

Lännen Media kysyi muutosjohtajilta myös sitä, johtaako sote-uudistuksen viivästyminen siihen, että kunnat alkavat yksityistää sosiaali- ja terveyspalveluitaan itsenäisesti, ja mitä ongelmia siitä voi aiheutua.

Vastanneista puolet katsoo, että viivästynyt uudistus voi vaikuttaa siihen, miten kunnat alkavat järjestellä palvelujaan jo ennen kuin vaadittavat lakipaketit ovat valmiina.

Kuntien tekemät sopimukset voivat johtaa maakunnan kannalta toimimattomiin sopimuksiin, jolloin alueen asukkaat voivat joutua epätasa-arvoiseen asemaan eikä kustannussäästöjä synny.

Hätiköidysti tehdyt ulkoistamissopimukset vaikeuttavat uuden maakuntahallinnon rakentamista ja palveluiden järjestämistä.

–Nyt toivoisin malttia siihen, millä tavalla kunnat optimoivat tilannetta. Kun maakuntauudistus lähtee käyntiin, sieltä kyllä avautuu markkinoita muille toimijoille, Manninen sanoo.

Yksityistämispaine asumispalveluissa

Kyselyyn jätetyistä vastauksista käy ilmi, että yksityistämispaine koskettaa erityisesti erilaisia asumispalveluita.

–Yksityistämispaineet ovat enemmänkin sosiaalipuolella kuin terveyspalveluissa. Sen huomaa jo siitä, miten kiivaana kiinteistökauppa käy koko maassa, eikä tämä ole kohdistunut terveyspalveluihin, Jukka Lindberg sanoo.

Kuntayhtymissä eri tilanne

Maakunnasta riippuen kunnat ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä hyvin erilaisessa tilanteessa. Jos kunta kuuluu oman alueensa kuntayhtymään, se ei voi tälläkään hetkellä päättää itsenäisesti siitä, miten sote-palvelut tuotetaan.

Näin on esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, jossa sote-palveluista Siun sote ja Etelä-Karjalassa Eksote.

–Paras-lain mukaisia tai muita vapaaehtoisia kuntayhtymiä ei tässä vaiheessa tulisi purkaa, Manninen toteaa kuntayhtymien tilanteesta.

Sinikka Pylkkänen

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat