Moni luulee olevansa porvari, mutta on professorin mukaan väärässä – kevään vaalit osoittivat vanhojen yleispuolueiden ongelmat

PORI

Suomalaisilla on toisinaan harhaanjohtavia käsityksiä omasta poliittisesta suuntautumisestaan, sanoo Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

Grönlundin mukaan tutkimuksessa on käynyt ilmi, että moni suomalainen asettaa itsensä vasemmisto-oikeisto-asteikolla porvariksi, mutta samaan aikaan vastaa mielipidekysymyksiin demareiden linjan mukaisesti.

–  He luulevat olevansa porvareita, mutta käytännössä he vastaavat (myöntävästi) tällaisiin kysymyksiin kuin että tuloeroja on tasattava ja että meillä pitää olla lapsilisät ja vanhustenhoito ja sosiaaliturva, Grönlund sanoi Suomi-Areenassa.

Grönlundin mukaan tämä harhaluulo on ongelma erityisesti SDP:lle, jonka olisi pystyttävä viestimään linjastaan paremmin.

–  Miten Suomessa nämä poliittiset mielikuvat ovat siirtyneet tavallaan erilaiselle uralle kuin Ruotsissa, jossa nämä asiat osataan yhdistää äänestäjien keskuudessa paremmin vasemmistopuolueisiin? Grönlund pohti.

Politiikassa menestytään yksinkertaisilla viesteillä

Grönlund keskusteli kevään eduskuntavaalituloksesta yhdessä sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) kanssa Suomi-Areenassa tiistaina.

Grönlundin mukaan vaaleissa näkyi vanhojen yleispuolueiden ongelmat, sillä tämän päivän politiikassa menestytään yksinkertaisilla, uskottavilla viesteillä. Hän arvioi, että erityisesti kokoomus on kahden suuren haasteen välissä. Puolueesta vuotaa kannattajia sekä vihreiden että perussuomalaisten suuntaan.

–  Siinä on puolueen vaikea asennoitua, että mihin menee – kumpaa virtaa alkaa tukkia, Grönlund pohti.

Sisäministeri Ohisalo totesi, että politiikassa viesteistä tulee monesti mustavalkoisia.

–  Haluan tutkijataustaisena tuoda politiikkaan myös sitä, että kyse ei ole yksinkertaisista asioista, Ohisalo sanoi.

Demokratiaa vaalien välissä

Keskustelussa nousi esiin myös eriarvoisuus ja äänestysaktiivisuus. Keskustelun juontanut Helsingin yliopiston valtio-opin professori Hanna Wass huomautti, että tuoreiden lukujen perusteella on saatu rohkaisevaa tietoa esimerkiksi nuorten äänestysaktiivisuudesta.

RKP:n Henriksson kuitenkin korosti, että nuorten osallistumisen eteen on tehtävä vielä töitä.

–  Ylipäänsä yhteiskuntakeskustelussa on mietittävä, millä tavalla me toimimme niin, että nuoret kokevat, että he ovat tärkeitä ja että heidän äänensä myös kantaa, Henriksson sanoi.

Ohisalo toivoo, että Suomessa pidetään kuitenkin kiinni perinteisestä vaalijärjestelmästä, jossa äänestäjä antaa äänensä paperisella vaalilipulla, eikä siirryttäisi sähköiseen äänestämiseen nuorten äänestysaktiivisuuden nostamiseksi.

–  Se (suomalainen vaalijärjestelmä) on yksi maailman parhaimpia ja luotettavimpia järjestelmiä. Siihen ei helpolla pääse vieraiden valtioiden vaikutusyritykset väliin, Ohisalo sanoi.

Ohisalo toisti keskustelun aikana moneen kertaan, että eriarvoisuuden torjunnassa tärkeintä on koulutus. Hän toivoo, että demokratiasta ja tavoista osallistua kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen kerrottaisiin laajasti.

Ohisalo muistutti, että demokratiassa ei ole kyse vain siitä, että kansalaiset käyvät muutaman vuoden välein äänestämässä, vaan demokratia on aktiivista toimintaa joka päivä.

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat