Lennokeilla voisi kuljettaa räjähteitä Euroopassakin – Hybridiuhkien osaamiskeskus: "Tarvitaan nopeasti yhteisiä säädöksiä"

Vihamieliset dronet eli lennokit on mahdollista ottaa alas, kun kehitetään tekniikkaa, jolla ne tunnistetaan, sanoo lennokkien tuomiin uhkiin perehtynyt Jukka Savolainen Euroopan hybridiosaamiskeskuksesta. Niiden alas saaminen ei ole yksinkertaista, koska nopeus ja suunta vaihtuvat hetkessä.

Siksi Savolainen pitää lennokkien tuomaa uhkaa todellisena.

– Jos jollain on käytössään drone ja käsikranaatti, hän voi kiinnittää kranaatin droneen ja pudottaa sen.

Savolaisen tietojen mukaan Venezuelan oletettu isku on ensimmäinen, joka on tehty sotatoimialueiden ulkopuolella, siviiliasutuksen keskellä korkean profiilin johtajaa vastaan.

Lennokkien käyttö monenlaisiin positiivisiin tarkoituksiin on tullut jäädäkseen ja laajenee nopeasti. Myös lennokkien tekniikka kehittyy huimaa vauhtia. Niitä ei varmasti tulla kieltämään.

Savolainen on toiminut vuoden verran hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtajana. Hän vetää projektia, jossa on tavoitteena tarkastella, millaista teknologiaa ja lainsäädäntöä esimerkiksi lennokeista ja niiden valvonnasta on olemassa ja millaista tarvittaisiin. Ennen nimitystään hän työskenteli komentajana Länsi-Suomen merivartiostossa.

Keskuksen toiminnassa ovat mukana EU, Nato ja vuoden loppuun mennessä 20 jäsenvaltiota. Savolaisen vetämään projektiin osallistuvat myös lennokkien valmistajat.

Lainsäädäntötyö on tunnetusti hidasta, ja kestää vähintään vuosia, ennen kuin nykytilanne muuttuu. Savolainen toivoo, että säädöksiä saataisiin aikaan yhdessä EU-tasolla. Suomessakin sääntelyä mietitään myös kansallisella tasolla.

Suomeksi laitteesta käytetään näillä näkymin lainsäädännössä nimeä drooni, että sana toimisi paremmin kansainvälisessä ympäristössä.

Tunnistuslaite tietyillä alueilla lentäviin lennokkeihin

Säädöksissä voitaisiin esimerkiksi määrätä, että määrätyillä alueilla lennätettäviin lennokkeihin on kiinnitettävä tunnistuslaite. Näitä alueita olisivat lentokentät, hallintorakennusten alueet ja kaupunkien keskustat.

–Mökkirannassa saa varmasti jatkossakin lennättää dronea vapaasti, Savolainen uskoo.

Kun tunnistamaton lennokki lähestyisi suojattavaa kohdetta, se voitaisiin ottaa alas niillä välineillä, joita kehitetään. Nyt toiminta perustuu radioaaltoihin ja käyttäjä on lähietäisyydellä. Aallot pystytään havaitsemaan ja häiritsemään niitä voimakkaammilla aalloilla.

Jatkossa drooneja voitaneen ohjata muissakin viestiliikenteen mahdollistavissa ympäristöissä, kuten 5g-verkossa, tai vaikka parviälyn varassa valtavana kasana.

Samaan aikaan kehitetään kahdenlaisia teknisiä laitteita: itse drooneja, joilla tehdään isoa bisnestä, ja havaintotekniikkaa, jolla pienetkin lennokit voitaisiin tunnistaa.

"Maailmaa katsottu perusoikeudet edellä"

Savolaisen mukaan on hyvin tiedossa, että esimerkiksi Irakissa, Syyriassa ja Itä-Ukrainassa on kokeiltu "samoja temppuja" kuin nyt ilmeisesti Venezuelassa. Sotatoimialueella niitä tarkkaillaan kuitenkin eri tavalla.

Lennokeilla voitaisiin periaatteessa rikkoa myös tärkeää infrastruktuuria ja näin lamaannuttaa yhteiskuntaa.

Lennokkien koko ja lennätysmatka vaihtelevat valtavasti. Isot valtiot voivat lentää niillä vaikka maapallon ympäri. Kaupallisia lennokkeja ohjataan yleensä muutamien satojen metrien tai korkeintaan parin kilometrin päästä.

Lainsäädännössä on otettava huomioon myös se, että lennokit ovat aina jonkun omaisuutta, eli silloin puututaan yhteen suomalaisten perusoikeuksista.

–Maailmaa on katsottu perusoikeudet edellä niin kuin sivistysvaltioissa pitääkin. Tässäkin arvioidaan kohta omaisuuden suojaa ja yrittämisen vapautta turvallisuushaasteiden valossa, Savolainen toteaa.

Marjo Oikarinen

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat