Kokoomusmepin EU-maatalouspuheet ihmetyttävät – puoluekollega rauhoittelee: "Hallitus päättää linjasta"

Kokoomuksen europarlamentaarikon Henna Virkkusen puheet maatalouden EU-rahoitusosuuden leikkaamisesta ovat herättäneet etenkin hallituskumppani keskustassa hämmennystä.

Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi ihmettelevänsä Virkkusen avausta (Ilkka 8.11.).

–On selvää, ettei Suomi voi hyväksyä, enkä minäkään voi kannattaa sellaista rahoitusesitystä, että maataloustukia leikattaisiin, kun maatalouden kannattavuustilanne on heikko, Leppä sanoi.

Maaseudun Tulevaisuuden (5.11.) mukaan Virkkunen oli puheessaan Jyväskylässä maanantaina todennut, että "On keskusteltu, että maatalous- ja aluetukien osuus saisi olla korkeintaan noin 60 prosenttia budjetista, mikä on järkevä suunta. Maatalousbudjettia pitää pienentää ja sen sijaan panoksia on lisättävä tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä opiskelijavaihtoon".

Tällä hetkellä EU-budjetista noin 70 prosenttia käytetään maatalous- ja aluetukiin, mikä on Virkkusen mukaan "aivan liian iso määrä".

Kokoomuksen maaseutupolitiikan verkoston puheenjohtaja Janne Sankelo tähdentää, että hallitus päättää Suomen kannan seuraavalle EU-rahoituskehyskaudelle 2021-27.

–Kokoomus ei ole vielä linjannut kantaansa tarvittavaan maatalouden rahoitustasoon, ja EU-linjaukset ovat hallituksen yhteisiä. Selvää on, että Suomi menee neuvotteluihin hallituksen päättämällä linjalla, ei sillä, mitä yksittäiset poliitikot lausuvat, Sankelo sanoo.

Sankelo arvioi, etteivät yksittäisten poliitikkojen puheet rapauta Suomen hallituksen yhdessä sopimien tavoitteiden saavuttamista EU-budjettineuvotteluissa.

Komission esitystä mahdoton hyväksyä

Edessä ovat joka tapauksessa vaikeat neuvottelut. Suorien maataloustukien osuus EU:n budjetissa on laskenut kaikissa edellisissä rahoituskehyksissä.

EU-komission pohjaesityksen on laskettu tarkoittavan Suomen kannalta yhteensä yli 400 miljoonan euron leikkausta nykykauden EU-rahoitukseen verrattuna.

Ministeri Leppä on korostanut, ettei ehdotettuja leikkauksia voi hyväksyä. Rahoituskehyksessä ydintavoitteena pitää olla se, että kannattava maatalous on joka puolella EU:ta mahdollista.

–Kokoomus pyrkii omalta osaltaan viljelijöiden kannalta parhaaseen tulokseen. Komission esitys, jonka pohjalta lähdetään neuvottelemaan, olisi kova isku vaikeuksissa olevalle alalle. Parempi tulos pitää neuvotteluissa saada, Sankelo toteaa.

–Viime uudistuksessa, joka neuvoteltiin kokoomuksen johdolla, ykköspilarin eli suorien tukien alenemaa kyettiin kompensoimaan kakkoskorin maaseudun kehittämiseen liittyvillä tuilla. Nyt lisähankaluutta tulee siitä, että brexitin tuomaa budjettiaukkoa ei olla täyttämässä, hän jatkaa.

Pitkät neuvottelut edessä

Sankelo muistuttaa, että uutena elementtinä komission ehdotuksessa on 10 miljardin potti biotalouteen ja sen tutkimukseen sekä uusiin innovaatioihin.

–Uskon, että tästä elementistä löytyy ratkaisuja myös Suomelle.

Jäsenmaita edustava neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät EU:n tulevan maatalouspolitiikan lopullisesta sisällöstä yhdessä komission kanssa.

Neuvottelut kestänevät pitkään, koska maatalouspolitiikan sisällöstä sopiminen edellyttää ensin ratkaisua EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä.

Virpi Niemistö

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat