Kokoomus ja vihreät lyhentäisivät maakuntavaalien ehdokaslistoja, demareillakin harkinnassa

Kokoomus ja vihreät haluavat karsia maakuntavaalien ehdokaslistoja niin, että ehdokkaita saisi olla yhtä listaa kohti enintään niin paljon, kuin on valtuustopaikkoja.

Eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaan jokainen puolue saisi asettaa ehdokkaita puolitoista kertaa niin paljon, kuin maakuntavaltuustoon valitaan jäseniä. Periaate on sama kuin kuntavaaleissa.

Vihreiden vs. puoluesihteeri Kaisa Hernberg uskoo, että äänestäjille olisi selkeämpää, kun ehdokaslistat eivät olisi tolkuttoman pitkiä.

–Esimerkiksi Uudellamaalla maakuntavaalien ehdokaslistat tulevat olemaan lähes 150 henkilöä per puolue. Kun maakuntavaalit ovat muutenkin äänestäjille täysin uusi ja vaikeasti hahmottuva asia, ei valtava ehdokasmäärä ainakaan lisää äänestysinnokkuutta, hän arvioi.

Kokoomuksen puoluesihteerin Janne Pesosen mielestä yksinkertaiset listat olisivat maakuntavaaleissa perusteltuja.

–Kaikki oikeasti mukaan haluavat hyvin suurella todennäköisyydellä myös mahtuisivat mukaan.

Kuntavaaleissa tilanne on monisyisempi.

–Pienimmissä kunnissa, joissa valtuuston koko on vain 13 valtuutettua, 13 paikan ehdokaslistat kuulostaisivat kovin lyhyiltä.

–Jos taas esimerkiksi Helsingissä kamppailtaisiin vain 85 ehdokkaan listoilla, jäisi turhan moni ehdolle haluava ainakin kokoomuksessa ilman ehdokkuutta, Pesonen pelkää.

Sdp:n varapuheenjohtaja Sanna Marin pitää ehdotusta kunta- ja maakuntavaalien ehdokaslistojen enimmäismäärän karsimisesta harkinnan arvoisena.

–Tosin eri kunnissa tilanteet vaihtelevat merkittävästikin. Esimerkiksi isoissa kaupungeissa halukkaita ehdokaslistoille on huomattavasti enemmän kuin paikkoja.

Keskusta ei osta ideaa

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska ei suoralta käsin osta ajatusta ehdokasmäärien vähentämisestä.

–Ehdotusta ei voi perustella sillä, että osa ehdokkaista saa vaaleissa vähän ääniä. Sekin kuuluu demokratiaan.

–Jotkut ehdokkaat saavat varsinkin ensimmäisissä vaaleissaan varsin vaatimattoman äänimäärän, mutta saattavat seuraavissa vaaleissa päästä jo läpi, Ovaska toteaa.

–Isompi ehdokasmäärä tarkoittaa myös monipuolisempia listoja, joista äänestäjät löytävät helpommin ehdokkaan, jota äänestää. Se vaikuttaa äänestysprosenttiin, hän lisää.

Häntäpäällä ei paljon vaikutusta

Suurimpien kaupunkien vaalitulos ei olisi viime kuntavaaleissa mullistunut, vaikka jokainen puolue olisi saanut asettaa ehdokkaita vain saman verran, kuin on valtuustopaikkoja.

Tähän johtopäätökseen on tullut kokoomusta lähellä oleva ajatuspaja Toivo.

Ajatuspaja on analysoinut vaalitulosta viime huhtikuun kuntavaaleissa Suomen yhdeksässä suurimmassa kaupungissa.

Kuuden suurimman puolueen ehdokaslistat keräsivät jokaisessa kaupungissa vähintään 90 prosenttia äänistä ehdokasjoukolla, johon kuului niin monta parhaiten menestynyttä ehdokasta, kuin on kunnassa valtuustopaikkoja.

Tämä tarkoittaa sitä, että täyden ehdokaslistan puolueissa kolmasosa loppupään ehdokkaista sai yhteensä vain enintään 10 prosenttia listan äänistä.

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat