Kevyemmät hoidot voittavat veitsen kosmeettisten hoitojen suosiossa – monet eivät edes halua erottuvaa tulosta

HELSINKI

Sängystä suoraan töihin miettimättä tummien silmänalusten peittämistä, kainalokarvojen ajamista tai liikahikoilusta murehtimista? Yhä useampi suomalainen turvautuu kosmeettisiin hoitoihin tai kevyeen plastiikkakirurgiaan – kuka mistäkin syystä.

STT:n haastattelemat, vuosikymmeniä alalla toimineet asiantuntijat ovat huomanneet, että kosmeettisten hoitojen ja plastiikkakirurgian maine on muuttunut ja käyttäjäkunta laajentunut. Oman ulkonäön tuunaamisesta on tullut hyväksytympää, ja samalla hoitomuodot ovat moninaistuneet.

Muistikuvat epämuodostuneen vahanuken näköisiksi muokatuista julkkiksista ovat toisin sanoen hälvenneet, eikä kauneuteen panostamista paheksuta samalla tavalla pinnalliseksi kuin ennen.

–  Aiemmin esteenä on ollut aika paljon se, että ihmiset pelkäävät epäluonnollista lopputulosta. Kun tulokset ovat vuosien mittaan parantuneet, uskallus lisääntyy, sanoo nenä- ja kasvoleikkauksiin erikoistunut plastiikkakirurgian ja kirurgian erikoislääkäri Kaarlo Ståhlberg.

Suomen Kosmetologien Yhdistyksen puheenjohtaja Anne Parkkinen kertoo yhä useamman asiakkaan etsivän kauneutta ja nuorekkuutta ilman kirurgiaa.

–  Suuret kasvojenkohotusoperaatiot ovat vähentyneet, ja niiden sijaan tehdään pienempiä mutta pysyviä toimenpiteitä.

Leikkauksen turvotusta ei kaivata

Kosmeettisia hoitoja tekevä sairaanhoitaja Taina Heikkinen uskoo niin kutsutun ”kevytpuolen” kasvun johtuvan osin siitä, etteivät ihmiset halua pitkiä toipumisaikoja. Suuresta leikkauksesta voi seurata viikkoja kestävää turvotusta, tunnottomuutta ja mustelmia.

–  Osa kevythoidoista on niin kevyitä, että niissä voi poiketa vaikka ruokatunnilla, Heikkinen kuvailee.

Heikkisen ja Ståhlbergin mukaan valtaosa nykypäivänä tehdyistä hoidoista on täyteaine- ja botuliinihoitoja. Botoxina tunnettu botuliini rentouttaa lihakset pistokohdasta, jolloin esimerkiksi rypyt lievenevät tai kulmakarvat kohoavat. Botoxia käytetään myös esimerkiksi liikahikoilun ja joidenkin sairauksien hoidossa.

Täyteaineet sen sijaan ruiskutetaan ihon alle. Niiden avulla pyritään vaikkapa lisäämään ihon kimmoisuutta tai korjaamaan kasvojen muotoa.

Botox-pistoja ei saa tehdä kuka tahansa

Parantuneesta maineesta huolimatta joihinkin hoitoihin liittyy edelleen ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Ståhlbergin mukaan monet esimerkiksi sekoittavat botuliinin ja täyteaineet.

Botoxia pidetään myrkyllisempänä ja vaarallisempana kuin muita lääkkeitä, kun taas täyteaineita käytetään melko huolettomasti. Ståhlberg huomauttaakin, että oikein annosteltuna botuliini on turvallista, ja sitä saavat pistää vain lääkärit ja erikoiskoulutetut sairaanhoitajat vastuulääkärin alaisuudessa. Sen sijaan täyteaineet eivät ole lääkkeitä, joten ne eivät – ainakaan vielä – ole valvonnan piirissä.

Kosmetologiyhdistyksen Parkkinen painottaa, että vaikka kosmetologi saa lain mukaan pistää täyteaineita, yhdistys ei sitä jäsenilleen suosittele.

–  Kun neulalla pistetään niin syvälle kuin täyteaineita laitettaessa, riskit kasvavat. Edes meidän vakuutuksemme eivät kattaisi tällaisia vahinkoja, hän sanoo.

Suomalainen haluaa hillittyä

Kosmetologien pakeilta ihmiset hakevat yhä useammin esimerkiksi kestomeikkejä, eli he haluavat herätä sängystä kulmakarvat piirrettyinä tai huulet rajattuina. Parkkisen mukaan syyt vaihtelevat: osa haluaa vain sujuvoittaa aamurutiineja, jotkut taas ovat paljon julkisuudessa työkseen ja haluavat näyttää huolitelluilta.

Muita suosittuja hoitoja on karvanpoisto laserilla, jota tekevät sekä kosmetologit ja sairaanhoitajat että lääkärit, sekä rasvan poistaminen kehosta kylmärasvanpoistolaitteella.

Muutokset eivät yleensä ole ainakaan ulkopuolisen silmään valtavia. Britanniassa ja Yhdysvalloissa asunut Heikkinen huomauttaa, että kun muualla maailmassa saatetaan haluta räväköitäkin muutoksia ulkomuotoon, suomalaiset ovat hillitympiä.

–  Valtaosa asiakkaista haluaa, että hoito tehdään niin, ettei kukaan huomaa. Yhdysvalloissa hampaat piti valkaista niin, että se näkyi korttelin päähän.

Viisikymppinen ei enää kaipaa keinutuolia

Kaikkien kolmen asiantuntijan mukaan naiset ovat edelleen suurin asiakasryhmä ulkonäköä kohentavissa hoidoissa. Parkkinen kertoo, että kosmetologilta apua hakevat miehet etsivät yleensä apua aknen tai aknearpien hoitoon. Heikkinen sanoo miesten pyytävän Botox-hoitoja sekä laseria arpien tai verisuonten vaalentamiseen.

Yleistä on myös hakea hoidoista apua ikääntymisen merkkeihin. Heikkinen arvelee tämän johtuvan yhteiskunnallisista muutoksista. Hän muistaa, kuinka oma äiti sai 50-vuotislahjaksi keinutuolin, kun taas nykypäivän viisikymppinen on vielä täydessä terässä.

–  Ihmiset monesti kokevat olevansa nuorekkaita. Kun peilikuva ei vastaa tätä käsitystä itsestä, siihen haetaan apua kevyillä ja huomaamattomilla hoidoilla.

Ståhlberg sanoo, että kauneudenhoitoon ja omaan hyvinvointiin panostaminen on koko ajan kasvussa. Uudeksi ilmiötä ei kuitenkaan voi sanoa, vaikka yleinen mielipide olisikin aiempaa sallivampi.

–  Jos kysytään, haluavatko ihmiset näyttää paremmalta, vastaus on totta kai. Ihmiset ovat kautta historian olleet kiinnostuneita ulkonäkönsä parantamisesta.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat