Karkaavatko eläkepäivät yhä kauemmaksi? – Ikääntyneiden työuria voidaan pidentää vaikeuttamalla eläkkeelle jääntiä ja edistämällä työssä jaksamista

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikön Martti Hetemäen johtama työryhmä pohti ikääntyneiden työllistymistä helmikuun loppuun saakka. Työryhmä julkistanee tuloksensa näinä päivinä.

Ikääntyneiden työllisyyttä on mahdollisuus nostaa sekä kepillä että porkkanalla eli vaikeuttamalla varhaiselle eläkkeelle jääntiä ja edistämällä työssä jaksamista.

Näin toteaa Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari.

– Työssä jaksamista ja työkykyä parantavat toimet on aloitettava jo varhain, esimerkiksi koulutuksella on suuri merkitys työuran pituuteen. Hyvä terveys tuo myös lisää työvuosia. Näihin ei vaikuteta kovin nopeasti, hän muistuttaa.

Työelämän laadun merkitystä korostaa myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen.

Työllisyyttä lisäävistä niin sanotuista kepeistä on julkisuudessa esille noussut muun muassa työttömyyseläkeputken ikärajan nostaminen.

Ikääntyneiden osaaminen kunniaan

Kauhanen tähdentää, että tavoite ikääntyneiden työllisyysasteen nostosta on kaksiosainen. Työssä olevien pitäisi pysyä työelämässä nykyistä pidempään ja työttömien pitäisi löytää töitä.

– Ikääntyneiden uudelleen työllistyminen on vaikeaa verrattuna nuorempiin ikäluokkiin, ja tämä koskee myös korkeasti koulutettuja.

Kauhanen ei puhu suoranaisesta ikärasismista, mutta rekrytointikäytännöt näyttävät suosivan nuorempia työntekijöitä.

Hän toivoo, että kokeneiden työntekijöiden osaaminen tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin työmarkkinoilla nykyistä paremmin ja virallisemmin.

Ruotsin malliin?

Ruotsissa on irtisanomisten yhteydessä käytössä senioriteettiperiaate, jonka perusteella viimeksi palkatut irtisanotaan ensimmäisenä.

Asiaan perehtyneen Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Petri Böckermanin mukaan vastaava lauseke Suomessa suojelisi ikääntyneitä henkilöitä, mutta vaikuttaisi mahdollisesti myös yritysten rekrytointeihin.

– Se voisi vahvistaa ikääntyneiden neuvotteluvoimaa ja kasvattaa heidän suhteellista palkkaansa verrattuna nuorempiin työntekijöihin, hän arvioi.

Lauseke voi toisaalta myös heikentää rakennemuutosta yrityksissä ja jäytää tuottavuuden kasvua pitkällä aikavälillä.

– Ikääntyneiden työllisyyden osalta olisi keskeistä murtaa heitä vieroksuvaa sosiaalista normia yrityksissä, Böckerman summaa.

Korkeammalla kuin koskaan

Ikääntyneiden työllisten määrä on jo noussut nopeasti 2000-luvulla.

Yli 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on ollut viime vuosina kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla.

Merja Kauhasen mukaan 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut reilussa kymmenessä vuodessa yli kahdellatoista prosenttiyksiköllä, mikä on suurempi nousu kuin missään muussa ikäluokassa.

– Mutta jos tilannetta verrataan Ruotsiin ja Saksaan, ero työllisyydessä on edelleen kaikkein suurin juuri ikääntyneimmissä ikäluokissa. Ero on lisäksi selvästi suurempi miehillä kuin naisilla. Joten nousun varaa ja tarvetta on, Janne Huovari toteaa.

Työryhmä pohtinut mitä tehdä

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikön Martti Hetemäen johtama työryhmä on pohtinut Ikääntyneiden työllistymistä viime keväästä lähtien helmikuun loppuun saakka. Työryhmä julkistanee tuloksensa näinä päivinä.

Työryhmän tavoitteena on työttömien määrän alennus noin 10 000:lla. Se tekee esityksiä keinoista, joilla voidaan muun muassa vahvistaa ikääntyneiden osaamista ja työkykyä.

Eliniän pidentyminen ja väestön ikääntyminen luovat painetta työssäolon pidentämiselle. Ilman sitä pelkona on, että työvuosille kasaantuu iso rahoituspaine, mikä johtaa joko tarpeeseen nostaa veroja tai leikata palveluita.

Virpi Niemistö
Lisää aiheesta

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat