Kansallisarkiston pääjohtaja on saanut uhkauksia SS-miehistä tehdyn selvityksen takia

HELSINKI

Kansallisarkiston pääjohtaja, dosentti Jussi Nuorteva on saanut ala-arvoisia viestejä ja uhkauksia entisistä suomalaisista SS-vapaaehtoisista tehdyn selvityksen takia. Nuorteva kertoo asiasta tänään julkaistussa kannanotossaan.

Nuorteva sanoo, että uhkaukset toimitetaan poliisille.

Nuorteva kirjoitti kannanottonsa vastauksena tällä viikolla käytyyn keskusteluun Kansallisarkiston helmikuussa julkistetusta selvityksestä. Valtioneuvoston kanslian tilaamassa selvityksessä todettiin, että suomalaiset vapaaehtoiset osallistuivat hyvin todennäköisesti juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen osana saksalaista SS-sotilasjoukko-osastoa.

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina, että SS-miesten omaiset vaativat Kansallisarkistoa korjaamaan selvitystään sekä pyytämään anteeksi. Omaiset sanovat Kansallisarkistolle osoittamassaan kirjeessä muun muassa, että selvityksen johtopäätökset häpäisevät heidän isiensä muiston. Lehden tietojen mukaan vireillä on ainakin yksi oikeusjuttu Kansallisarkistoa kohtaan.

Nuorteva kirjoittaa, että vaadittuun oikaisuun ja anteeksipyyntöön ei ole syytä, ja asiasta on ilmoitettu Kansallisarkiston aiemmin omaisille antamassa vastauksessa. Kansallisarkisto pahoitteli vastauksessaan mielipahaa ja totesi, että selvitys ei ota juridista tai moraalista kantaa yksittäisten henkilöiden toimintaan. Vastauskirjeessä huomautetaan myös, että lähteet osoittavat suomalaisten osallistuneen väkivallantekoihin.

–  Asiaa koskevat kirjoitukset ja saapuneet viestit säilytetään Kansallisarkiston tietojärjestelmässä kiinnostavana esimerkkinä siitä, millaisia reaktioita selvitys aiheutti Suomessa vuonna 2019, Nuorteva lisää kannanotossaan.

"Tiedon puute ei riitä tekemään vapauttavaa päätelmää"

Nuorteva viittaa kirjoituksessaan myös Ilta-Sanomien juttuun, jossa everstit (evp) Kalle Liesinen ja Pekka Holopainen kommentoivat, ettei elossa olevista SS-miehistä tullut esille tietoja osallisuudesta väkivaltaisuuksiin tai sotarikoksiin. He tiedustelivat myös, keille muille voitaisiin antaa vapauttava lausunto.

Nuorteva sanoo, että everstit viittasivat tiivistelmään, jonka hän esitteli kansainvälisessä mediatilaisuudessa helmikuussa.

–  Vastaus kahdeksan elossa olevan osalta oli suunnattu ennen muuta kansainväliselle medialle, jota oli paikalla tiedotustilaisuudessa. Heitä kiinnosti se, johtaisiko selvitys mahdollisesti tutkintaan sotarikoksista. Viesti heille oli, ettei sellaista ollut odotettavissa, Nuorteva kirjoittaa.

Kansallisarkiston selvityksessä tuotiin päiväkirjojen välityksellä esille tapauksia, joissa suomalaiset kertoivat väkivaltaisuuksista ja osallistumisesta niihin. Niiden pohjalta voitiin päätellä se, että tieto näistä asioista oli suomalaisten keskuudessa yleinen, Nuorteva kirjoittaa.

–  Useimpien suomalaisten SS-vapaaehtoisten kokemuksista ei kuitenkaan ole säilynyt tietoja. Se ei silti – logiikan sääntöjen mukaan – merkitse sitä, etteivätkö he olisi saattaneet osallistua väkivaltaisuuksiin. Tiedon puute ei valitettavasti riitä tekemään vapauttavaa päätelmää, Nuorteva lisää.

Selvitys ei ottanut kantaa siihen, olisivatko joidenkin suomalaisten teot täyttäneet sotarikoksen määritelmän. Nuortevan mukaan pyrkimyksenä ei ollut arvioida tekojen luonnetta, vaan luoda Suomen tilanteesta ja suomalaisista SS-vapaaehtoisista yleiskuva kansainväliselle yleisölle.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat