Kansalaisaloite silpomisen kieltävästä laista sai laajaa kannatusta eduskunnassa

HELSINKI

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan on syytä harkita vakavasti, tarvitaanko tyttöjen silpomisen kieltämiseksi erillistä lakia.

–  En sulje pois mitään vaihtoehtoa, en myöskään sitä, että erillislakia voitaisiin säätää, hän sanoi eduskunnan täysistunnossa.

Eduskunnassa käydään lähetekeskustelua kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä erillisellä lailla.

Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen on rikoslaissa rangaistava teko, samoin avunanto, yllyttäminen ja kuljettaminen silvottavaksi.

Kansalaisaloitteen luovuttajien mukaan ongelmana on se, etteivät tyttöjä silpovat tai silpomisen sallivat ihmiset pidä silpomista pahoinpitelynä. Nykylainsäädäntö ei ole siksi riittävä. Aloitteen mukaan silpomisen kieltävän lain tulisi kattaa myös ulkomailla tehdyt silpomiset.

"Vanhempien vastuun pitää olla erityisen merkittävä"

Aloite on herättänyt salissa laajaa kannatusta, ja erillislaille nähdään laajalti tarvetta. Erillislain toivotaan viestittävän, että silpomista ei hyväksytä Suomessa. Silvottavien lasten vanhempien vastuuta on puheenvuoroissa korostettu.

Esimerkiksi keskustan kansanedustaja Anne Kalmari sanoi, että lasten vanhempien vastuun pitää olla erityisen merkittävä.

–  Passiivisesti tekoon suhtautuva vanhempi pitää voida tuomita todella vakavasta pahoinpitelyrikoksesta. Meidän tulee saada aikaan asennemuutos, ja estää se, että Suomesta lähetetään pikkutyttöjä silvottavaksi muihin maihin, hän sanoi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallin totesi, että silpomisesta annettava rangaistus pitäisi olla linjassa muiden vastaavien rikosten kanssa.

–  Törkeästä pahoinpitelystä voidaan tuomita kymmenen vuoden vankeuteen, joten mielestäni tuomiota pitäisi aina soveltaa näissä tyttöjen silpomistapauksissa.

Silpominen katsotaan Suomen nykyisessä lainsäädännössä törkeäksi pahoinpitelyksi.

Oikeusministeri Henrikssonin mukaan sukuelinten silpomiset etenevät tällä hetkellä rikosprosessiin erittäin harvoin. Suomessa niistä ei ole annettu tuomioita.

Aloite menee seuraavaksi lakivaliokunnan käsittelyyn. Valiokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.) sanoi ottavansa kansalaisaloitteen tyytyväisenä vastaan, koska tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen tehokasta kriminalisointia on edellytetty kansainvälisissä sopimuksissa.

Suomi on pohjoismaista ainoa, jossa erillistä lakia silpomisesta ei ole.

Kansalaisaloite keräsi yli 61  200 allekirjoitusta.

Kommentoi








Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat