"Kaksikielisyys jäänne keskiajalta" – Väitöstutkimus: Poliisien ruotsin kielen taidot puutteellisia

Vajaa kolmannes suomenkielisistä poliiseista osaa ruotsia tyydyttävästi. Kielitaito ruostuu, jos sitä käyttää harvoin. Poliisit ottavat kentällä avuksi kielipulmiin googlen kääntäjän, kollegat tai jopa äidin.

Suomen kaksikielisissä poliisilaitoksissa työskentelevien poliisien kielitaito ei ole laissa vaaditulla tasolla, ilmenee filosofian maisteri Sanna Heittolan väitöstutkimuksesta.

–Vain vajaa kolmannes suomenkielisistä poliiseista arvioi kielitaitonsa olevan sellaisella tasolla, että he kykenevät hoitamaan työnsä myös ruotsiksi, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Heittola.

Yli 80 prosenttia ruotsinkielisistä poliiseista täyttää lain asettamat kielitaitovaatimukset suomen kielen osalta. Suomenkielisistä poliiseista vain vajaa 40 prosenttia arvioi osaavansa ruotsia kielilainsäädännön näkökulmasta riittävän hyvin eli vähintään tyydyttävällä tasolla.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton järjestöpäällikkö Mika Nygårdille tutkimustulos ei ole yllätys.

–Oma kokemukseni on, että kielitaito ruostuu, jos sitä ei säännöllisesti käytä. Koulutuksessa saatua kielitaitoa tulisi pitää yllä täydentävillä kielikoulutuksilla, hän toteaa.

Tulevat poliisit opiskelevat Poliisiammattikorkeakoulussa ruotsia kolmen opintopisteen verran. Heitolan mukaan opintojen määrä on vähäinen.

–Siinä ajassa ehtii opetella pääasiassa ammattisanastoa. Kielitaidon pohjan pitäisi olla jo tullessa hyvä. Oman yliopistossa kertyneen opettajakokemukseni perusteella lukiossa hankittu kielitaito on heikentynyt, hän lisää.

"Kaksikielisyys järjetön fantasia"

Tutkimuksen mukaan poliisien suhtautumisessa ruotsin kieleen on eroja: osa hyväksyy kaksikielisyyden, osa suhtautuu negatiivisesti. Suurimmalla osalla on Heittolan mukaan kuitenkin positiivinen asenne kaksikielisyyteen.

Kaksikielisyydestä vastaajat totesivat muun muassa, että "Kaksikielisyys on turha jäänne keskiajalta." ja että "Kaksikielisyyden toteutuminen on järjetön fantasia.".

–Osalle ruotsin käyttäminen on luonnollinen osa poliisin työtä, kun taas toiset eivät suostu palvelemaan kansalaisia ruotsiksi. Osa poliiseista on sitä mieltä, että "suomenruotsalaiset yrittävät kiusakseen ensin puhua ruotsia, mutta vaihtavat kielen suomeen, kun ymmärtävät tilanteen kestävän monta tuntia", siteeraa Heittola tutkimusaineistoaan.

Puutteellinen kielitaito ei kuitenkaan johda Heittolan mukaan käytännön poliisityössä laajoihin ongelmiin, sillä ruotsinkielisten asiakkaiden määrä on suhteellisen pieni.

Poliisit ovat myös harjaantuneita ongelmanratkaisijoita.

–He voivat turvautua luoviinkin ratkaisuihin kyetäkseen hoitamaan työnsä myös toisella kotimaisella kielellä. Usein soitetaan kieltä paremmin taitavalle kollegalle tai jopa äidille. Myös paikalla olevia muita henkilöitä saatetaan pyytää apuun, Heittola toteaa.

Tarvittaessa poliisi saa tulkin avukseen joko puhelimeen tai paikan päälle.

–Lisäksi tiedän partioiden joskus hyödyntävän älypuhelimia ja googlen kääntäjääkin tiukan paikan tullen, Nygård lisää.

Nygårdin mukaan poliisit kokevat ruotsin puutteellista taitoa suuremmaksi ongelmaksi venäjän kielen taidon puutteen.

Kielilainsäädännön noudattaminen ontuu

Riittämätön kielitaito johtaa Sanna Heittolan mukaan siihen, että poliisin asiakaspalveluprosessit eivät ole kaikilta osin ihanteellisia kielilainsäädännön tai asiakkaan näkökulmasta.

–Kansalaiset eivät aina saa palvelua omalla kielellään, ja heille voidaan ehdottaa asiointikielen vaihtamista. Se taas voidaan nähdä lainvastaisena toimintana, kertoo Heittola.

Heittolan tutkimuksen mukaan poliisit ovat yhtä mieltä siitä, että poliisilaitosten kaksikielisyys vaatii panostusta, mutta ovat eri mieltä panostuksen kannattavuudesta.

–Poliisiviranomaisen on huolehdittava, että työntekijöillä on riittävä kielitaito hoitaa työtehtävänsä. Poliisit kuitenkin kertovat, ettei kielitaitoa ole otettu huomioon rekrytointiprosessissa, eivätkä he ole saaneet mahdollisuutta osallistua kielikursseille, Heittola kertoo.

–Kielitaitoa ylläpitävät kurssit ovat itse asiassa harvinaisia, Nygård vahvistaa.

Kieltä taitavat kuormittuvat

Vaikka suurin osa poliiseista on halukkaita parantamaan toisen kotimaisen kielen taitoaan, käyttää osa heistä ruotsia niin harvoin, ettei kielitaidon parantaminen ole välttämättä tarkoituksenmukaista työnteon näkökulmasta. Kollegoiden riittämätön ruotsin kielitaito tai haluttomuus käyttää kieltä johtavat kuitenkin kielitaitoisten poliisien kuormittumiseen.

Yksittäisten poliisien riittämätön kielitaito on myös kansalaisten oikeuksien toteutumisen kannalta ongelmallista, sillä monissa tilanteissa kielitaitoisia poliiseja ei ole saatavilla.

–Kielitaidon parantamista tehokkaampaa voisikin olla luoda yhtenäisiä toimintamalleja kaksikielisyyden toteutumista ajatellen, Sanna Heittola pohtii.

Tutkimusmateriaali koostuu 516 poliisin kyselylomakevastauksesta sekä 22 haastattelusta. FM Sanna Heittolan ruotsin kielen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus "Poliisista päivää, från polisen god dag" tarkastetaan lauantaina 16. joulukuuta Vaasan yliopistossa.

Johanna Puukka

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu