Jäät ovat petollisen heikkoja suuressa osassa maata – paksuus ei aina kerro jään kantavuudesta

HELSINKI

Etelä-Suomessa järvien jäät ovat jo heikkoja, eikä maan itä- ja keskiosissakaan jään paksuus kerro totuutta jään kantavuudesta, kertoo hydrologi Jarkko Koskela Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

–  Meidän havaitsijamme eivät enää uskaltaneet mennä 10. huhtikuuta jäälle Lappeenranta–Vaasa-linjan eteläpuolella. Sen linjan alapuolella ovat varmasti heikot jäät. Täällä etelässä on tosi huono tilanne.

Keski- ja Itä-Suomessa jään rakenne on Koskelan mukaan aika pehmeää. Tämä merkitsee sitä, että vaikka havainnot antaisivat jään kokonaispaksuudeksi esimerkiksi 30–40 senttiä, se ei kuvaa jään kantavuutta samalla tavalla kuin keskitalvella.

–  Aurinko vaikuttaa jään rakenteeseen niin, että se pehmenee. Vaikka olisi paksultikin jäätä, siitä saattaa mennä läpi.

Koskelan mukaan Pielisellä 10. huhtikuuta ollut havainnoitsija oli arvioinut, että kyseessä oli viimeinen kerta, kun siellä uskalsi mennä mittaamaan.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa teräsjään osuus jään kokonaispaksuudesta oli viime viikolla paikoin pieni. Osa oli haurasta kohvajäätä.

–  Rakenteeltaan kova teräsjää muodostuu jään pinnasta alaspäin, kun taas kohvajää muodostuu jään pinnasta ylöspäin. Jos jääpeitteen päälle sataa lunta ja sitten vettä, syntyy vesi-lumi-sohjoa. Kun se jäätyy, sitä sanotaan kohvaksi. Se on rakenteeltaan erilaista eikä ole kantavuudeltaan yhtä hyvää kuin teräsjää, Koskela kertoo.

Keväällä jään heikkeneminen nopeutuu, kun jään päällä oleva lumi on sulanut ja auringon säteily pääsee haurastuttamaan jäätä. Kevätjäät ovat petollisia puikkoontumisen takia.

Jäänmurtajat ahkeroivat yhä Perämerellä

Merialueilla Vaasasta etelään ja Suomenlahdella ei juurikaan ole enää jäätä, ja jos jäätä vielä jossain on, sille ei pidä mennä, kertoo jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.

Vaasasta pohjoiseen on Vainion mukaan talvi niin merellä kuin rannallakin. Rantajäihin saattaa päivisin toki tulla avopaikkoja, joiden päälle voi yöpakkasten myötä muodostua ohut uusi jää.

–  Toki on syytä olla varovainen, kun liikkuu (siellä), Vainio muistuttaa.

Perämerellä talvi Vainion mukaan jatkuu edelleen. Siellä suomalaisilla on neljä jäänmurtajaa avustamassa laivaliikennettä.

Pääsiäiseksi luvassa hienot säät laskettelijoille

Kevään eteneminen ja lämpimät säät eivät ole esteenä rinteeseen halajaville laskettelijoille. Eteläisimmät auki olevat keskukset ovat nyt Pälkäneen Sappeella ja Jämsän Himoksella, kertoo Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors.

–  Pohjois-Suomessa ovat lähes kaikki ja Keski-Suomessa moni keskus auki, hän kertoo.

Suomessa lähes kaikissa hiihtokeskuksissa rinteet lumetetaan. Tykitetty lumi sulaa hitaasti, eikä se juurikaan kärsi vesisateista. Sen sijaan vesisadetta pahempi asia tykkilumelle on Lindforsin mukaan lämmin ja tuulinen sää. Tulevan pääsiäisen sää näyttää kuitenkin laskettelijoiden kannalta suotuisalta.

–  Nyt on pääsiäiseksi luvattu lämmintä ja ainakin Pohjois-Suomeen yöpakkasia, jolloin rinteet kovettuvat ja kuivettuvat. Kun sitten aamulla sää lämpenee, rinne on mukava laskea. Hienot pääsiäiskelit on tulossa, Lindfors sanoo.

Myös vappuna lasketaan hänen mukaansa monessa hiihtokeskuksessa. Joissakin on tarjolla erityisiä vappukarnevaaleja.

–  Vappu on noussut laskijoiden uudeksi juhlapyhäksi.

Lindforsin mukaan äitienpäivänä sulkeutuvat viimeisetkin hiihtokeskukset. Seuraava laskettelukausi alkaa lokakuussa.

STT

STT

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat