Finnwatch: Teenpoimijan päiväpalkka voi olla alempi kuin kahvilassa nautittavan teekupillisen hinta

HELSINKI

Surkea palkkataso on yhä teetuotannon suurin vastuullisuusongelma. Erityisen heikossa asemassa ovat naiset, jotka muodostavat yli puolet teeplantaasien työvoimasta. Tämä ilmenee Finnwatchin tuoreesta raportista.

Raporttia varten Finnwatch haastatteli 120:tä työntekijää kuudella plantaasilla Intiassa ja Sri Lankassa. Tutkitut plantaasit toimittavat teetä suurimmille suomalaisille teetaloille Forsman Tealle ja Nordqvistille sekä kansainvälisille yrityksille kuten Twiningsille ja Unileverille.

- Intian Assamissa teeplantaasien palkat ovat jopa alhaisemmat kuin maataloussektorin minimipalkat, ja Sri Lankassa haastattelemiemme työntekijöiden palkka jäi puoleen elämiseen riittävästä palkasta. Suomessa juotavaa teetä saatetaan poimia alle kahden euron päiväpalkalla, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti sanoo tiedotteessa.

Finnwatchin jäsenjärjestöjä ovat suomalaiset kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöt, esimerkiksi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, Kirkon Ulkomaanapu ja Maan ystävät sekä Kuluttajaliitto.

Nordqvist pyrkii kirittämään vastuullisuustavoitteitaan

Nordqvist oli ainoa tutkituista teetaloista, joka antoi Finnwatchille tiedot kaikista toimitusketjuunsa kuuluvista intialaisista ja srilankalaisista teetiloista. Toimitusjohtaja Riku Nordqvistin mukaan perheyritys pyrkii toimimaan avoimesti ja kehittämään jatkuvasti toimintaansa paremmaksi.

–  Olemme kirittäneet tavoitteitamme. Sen sijaan, että 2025 kaikki olisi sertifioitua, olemme pyrkineet nopeammin tavoitteeseen. 2020 jo lähes 90 prosenttia Nordqvistin myymästä työstä on sertifioituja tuotteita, ja työ jatkuu siitä eteenpäin, hän kommentoi STT:lle.

Kaikki Finnwatchin tutkimat plantaasit olivat Rainforest Alliancen, Reilun kaupan tai UTZ:n sertifioimia. Finnwatchin haastattelemien plantaasityöntekijöiden mukaan vain Reilun kaupan sertifikaatista on ollut hyötyä plantaasiyhteisölle. Reilu kauppa -sertifioiduilla plantaaseilla Reilun kaupan lisällä tuetaan esimerkiksi työntekijöiden lasten ammatillista koulutusta.

–  Meidän käsityksemme mukaan Rainforest Alliance ja Reilu kauppa tekevät molemmat tärkeätä työtä. Ilman ympäristönsuojelua ei ole teenviljelyä. Ja ilman reilua kauppaa ei ole teenpoimijoita, Nordqvist sanoo.

Seuraava kehitysaskel Nordqvistille on amfori BSCI -nimiseen yritysvastuujärjestelmään liittyminen.

Forsman Tean mukaan raportti ei ole tarpeeksi monipuolinen

Finnwatchin raportin mukaan Forsman Tean hankintamalli perustuu suoriin ostoihin plantaaseilta tai viljelijäorganisaatioilta. Yritys vierailee teentoimittajan luona ennen toimitusten aloittamista. Finnwatchin mukaan yrityksellä ei ole käytössä varsinaisia sosiaalisen vastuun kattavia toimintaperiaatteita. Yritys ei myöskään antanut Finnwatchille sen srilankalaisia tavarantoimittajia koskevia tietoja liikesalaisuuksiin vedoten.

–  Kaikkia asioita ei ole saatu mitattavaan ja kirjalliseen muotoon. Se johtuu siitä, että olemme pieni toimija, sanoo Forsman Tean toimitusjohtaja Ari Santamäki.

Hänen mukaansa yritys aikoo nyt kiinnittää erityistä huomiota siihen, että teetä toimittavat tahot toimivat vastuullisesti.

Santamäellä on myös raportille kritiikkiä. Hänen mielestään se ei huomioi koko teen tuotantoprosessia.

–  Raportin isoin puute on se, että se ei anna arvoa sille, että meillä suomalaiset toimijat tekevät jalostamisen, Santamäki sanoo.

Hän arvioi, että suomalaisen työn arvo on keräämiseen verrattuna nelinkertainen, sillä jalostamiseen kuluu aikaa ja tuotekohtaista hienosäätöä.

–  Suomessa valmistettu tee on tehty suomalaisen lainsäädännön alaisena. Se on kuluttajalle tärkeää, hän sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat