Elinkeinoministeriä ärsyttää Suomeen virinnyt ilmastoelitismi – syyttelyn sijaan keskityttävä isoihin asioihin

HELSINKI

Helsinkiin on satanutta tuoretta lunta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) saapuu ministeriöön ja riisuu kalossit pois kenkiensä päältä. Ovat kuulemma paras ostos pitkään aikaan. Ministerin kengät pysyvät nyt joka säässä siisteinä.

Maassa on Etelä-Suomea myöden hienoinen lumipeite, mutta ilmastonmuutos on totta. Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan maapallon ilmasto lämpenee hälyttävää vauhtia.

–Ilmastonmuutokseen reagoiminen on äärettömän tärkeää ja se on yhteisvastuullinen asia, mutta nyt sitä kuitenkin nakerretaan ilmastoelitismillä. Kannattaisi palata reaalivihreyteen, Lintilä sanoo.

Ministerin mukaan ilmastokeskustelussa on unohtunut se, että arjen olosuhteet ovat Suomessa totaalisesti erilaiset eri puolilla maata.

–On aika helppo Helsingistä lämmitetyiltä kaduilta nappasnahkakengissä neuvoa, mitä muualla pitäisi tehdä. Samat henkilöt, jotka ovat huolissaan eriarvoistumisesta ja tuloeroista, vaativat ilmastonmuutoksen perusteella toimia, jotka ovat kohtuuttomia toteuttaa pienituloiselle kotitaloudelle, joka ei asu pääkaupunkiseudulla.

Energiaveron leikkuri suosii fossiilisia

Lintilän mielestä sosiaaliset näkökohdat pitäisi huomioida ilmastopolitiikassa. Jos tässä epäonnistutaan, se voi jopa aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta, jos elinolot ja liikkuminen tehdään liian vaikeiksi.

–Olet huono ihminen, jos ajat diesel-autolla ja syöt lihaa. Nyt pitäisi rauhoittua ja luoda iso kuva.

Pelottelusta ja syyllistämisestä oli elinkeinoministerin mukaan jossain määrin kyse esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijaryhmän ilmastopolitiikan raportissa, jossa esitettiin keinoja, joilla liikenteen päästöt saataisiin nollaan 2045 mennessä. Raportissa väläytettiin muun muassa bensiinin ja dieselin myyntikieltoa vuonna 2045.

–Se on virkamiesraportti, eikä hallituksella ole siihen mitään osuutta. En lähde sitä missään tapauksessa allekirjoittamaan.

On selvää, että ensi kevään hallitusneuvotteluissa linjataan ilmastoasioita. Siellä olisi keskityttävä isoihin asioihin.

–Iso merkitys ilmastopuolella on sillä, miten fossiilisia polttoaineita käyttävää teollisuutta kohdellaan. Energiaveron leikkuri suosii nyt fossiilisia polttoaineita.

Leikkurissa on kyse energiaverojen palautuksesta paljon energiaa käyttävälle teollisuudelle. Palautuksia maksetaan vuodessa noin 230 miljoonaa euroa ja noin 70-80 miljoonaa euroa palautuksista menee fossiilisia polttoaineita käyttävälle teollisuudelle. Esimerkiksi hiiltä, maakaasua ja öljyä prosesseissaan käyttävät metsä-, metalli- ja kemianteollisuus saavat palautuksia.

Lintilä kuitenkin painottaa, että energiaverotuksen muutoksilla ei pidä vaarantaa teollisuuden kilpailukykyä eikä niiden pidä tapahtua yhdessä yössä. Jos fossiiliset polttoaineet karsitaan pois verojen palautusmenettelystä, niin vastapainoksi teollisuuden sähköveroa voitaisiin laskea.–Teollisuuden kilpailukyvystä on pidettävä huolta, mutta se ei voi perustua fossiiliseen energiaan.

Työvoimapulaan törmää kaikkialla

Keskipohjalainen Lintilä on ollut Juha Sipilän (kesk.) hallituksen elinkeinoministeri kaksi vuotta. Ministerin tehtävä vapautui vuoden 2016 lopussa, kun Olli Rehn (kesk.) siirtyi Suomen Pankkiin.

Lintilä antoi ensimmäisenä ministeripäivänään kohulausunnon. Hän ilmoitti, että ei usko valtiovarainministeriön talousennusteeseen, vaan huomattavasti myönteisempään talouskasvuun. Valtiovarainministeriötä ei ole tapana Suomessa kyseenalaistaa. Lausunto perustui Lintilän näppituntumaan yrityksistä ja Finnveran lukuihin.

Nyt Lintilä on saanut ollut ministerinä kaksi hyvää talouskasvun vuotta. Hän on ratkonut myönteisiä ongelmia, kuten yritysten kasvun vaatimaa rahoitusta. Yritysten kansainvälistymistä auttamaan on perustettu Business Finland yhdistämällä Tekesin ja Finpron toiminnat. Tekoälystrategiakin on laadittu.

Yritysten työvoimapula on ongelma, joka on ratkaisematta. Lintilä sanoo törmäävänsä työvoimapulaan ihan joka puolella Suomea. Metallialalla, turkistarhoissa ja maatalouden lomitustehtävissä on jo paljon EU-maiden ulkopuolelta tulevia. Työvoimapulaan vastaaminen on seuraavien hallitusneuvottelujen ykkösasioita.

–Meille ei yhtäkkiä synny valmiiksi työtätekevää porukkaa. Tulemme tarvitsemaan työperäistä maahanmuuttoa ehdottomasti. Se on ihan selkeä asia.

Keskustalainen Lintilä on siis eri linjoilla työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan poistamisesta kuin mielipidemittauksien johdossa oleva sdp. Keskuskauppakamarin pääministeritentissä sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi, että hän ei poistaisi työlupien tarveharkintaa.

–En tiedä, millä Antti sitten aikoo työvoimapulan paikata, Lintilä ihmettelee.

Lintilä ennakoi isoa murrosta koulutukseen. Tarvitaan malleja, joilla osatyökykyiset, kaiken ulkopuolelle pudonneet kansalaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat saadaan työllistettyä.

–Tutkintoon valmistava koulutus muuttaa muotoaan. Tarvitaan tietty osaamistaso, jota sitten jatkuvasti täydennetään. Työntekoa ja opiskelua on yhdistettävä. Opetusministeriöllä on iso merkitys elinkeinopolitiikassa.

Kirsi Turkki

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat