Eläinlajit hupenevat Euroopasta – Suomi suojelijoiden häntäpäässä

HELSINKI

Luonnon monimuotoisuus heikentyy vauhdilla Euroopassa, kertoo Euroopan ympäristökeskus tuoreessa raportissa. Lajikatoa kuvaillaan yhtä vakavaksi uhaksi kuin ilmastonmuutosta.

Seurantaa on tehty vuodesta 1995 lähtien. Tänä aikana lintu- sekä hyönteislajien määrä on laskenut koko ajan, eikä merkkejä palautumisesta ole näkyvissä. Erityisesti ovat vähentyneet maatalouden elinympäristöjen linnut ja niittyjen perhoset.

–  Linnut ja perhoset ovat herkkiä ympäristön muutokselle, ja ne toimivat sen vuoksi hyvänä indikaattorina ympäristön terveydelle, sanoi ympäristöministeriön tutkimusjohtaja Tanja Suni Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Raportin pääviesti onkin, että kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta monimuotoisuus heikkenee hälyttävää vauhtia, ja monet tavoitteet ovat jäämässä saavuttamatta.

–  Raportti korostaa sitä, että emme tarvitse lisää tietoa ja selvityksiä, vaan nyt tarvitsemme toimia, SYKE:n tutkimusjohtaja Eeva Primmer kiteyttää.

Raportin mukaan toimien olisi tultava ensisijaisesti valtiotasolta.

–  Ei ole yksilöiden vastuulla pelastaa luonnon monimuotoisuutta yksin, vaikka yksittäisten ihmistenkin teot ovat tärkeitä.

Suomella parantamisen varaa

Suomi on luonnonsuojelussa peränpitäjien joukossa, jos mittarina käytetään suojelualueiden laajuutta suhteessa koko maan pinta-alaan. Suojeltua aluetta on meillä Euroopan neljänneksi vähiten.

Myönteistä on se, että Suomen yksittäiset luonnonsuojelualueet ovat yleensä laajempia kuin muualla Euroopassa, missä on paljon pieniä suojelualueita.

Lajien hupeneminen koskettaa joka tapauksessa myös Suomea. Maamme eliölajeista 12 prosenttia ja luontotyypeistä 48 prosenttia on uhanalaisia.

Suomen erityinen ongelma on maan eri puolille hajaantunut maa- ja metsätalouden kuormitus. Vesien tila on rannikoilla huono, ja Itämeri onkin Euroopan saastunein meri.

–  Suomessa käytetään paljon puuta, ja olemme luonnonvaraintensiivinen maa. Kaikki, mitä tehdään metsätalouden kestävyyden edistämiseksi, auttaa monimuotoisuuden turvaamisessa, Primmer korostaa.

–  Suomessa on myös pitkät etäisyydet. Vaikuttavia ovat sellaiset liikenneratkaisut, jotka vähentävät henkilöliikennettä.

Edistystäkin on tapahtunut. EU-maiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet yli viidenneksellä vuoden 1990 jälkeen. Suomi on tässä kehityksessä hyvin mukana 20,5 prosentin pienennyksellä.

Nykyinen tahti on kuitenkin johtamassa korkeintaan 30 prosentin pienennykseen vuoteen 2030 mennessä, kun tavoitteeksi on asetettu 40 prosenttia.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat