Älä pilaa kinkkuasi: Asiantuntija kertoo, mikä apuväline pitäisi jokaisella kinkunpaistajalla olla käytössään – ”Se on edullinen ja takaa kinkun herkullisuuden”

Lähes joka joulu käydään sama keskustelu siitä, riittääkö kotimaista joulukinkkua kaikille halukkaille.

–Riittää ja arvioni on, että myös ensi vuonna kotimaisia joulukinkkuja on saatavilla tarpeeksi, toteaa perhe- ja pk-yrityksiä edustavan Lihakeskusliitto ry:n toimitusjohtaja Mari Hannuksela .

Kinkkukaupat on lyöty lukkoon tänä vuonna jo ennen kesälomia.

Puheet kinkkupulasta pulpahtivat esille, sillä tänä vuonna sianlihaa tuotetaan Suomessa ensimmäistä kertaa vähemmän kuin mitä suomalaiset kuluttavat. Sikatilojen määrä on tullut alas vauhdilla. Vuoden lopussa tiloja on enää alle tuhat.

Kinkku herättää muistoja

Hannuksela toivoo, että suomalaiset ostavat kinkkua hyvillä mielin.

–Joulukinkun asema ei ole uhattuna. Ruokalajeistamme kinkku on se, joka herättää meissä ehkä eniten tunteita ja muistoja.

Paras ja oikea kinkku on jokaiselle se pala, jonka kuluttaja itse hankkii, syö ja valmistaa.

Hannuksela antaa jouluvalmistelijoille neuvon.

–Ostakaa paistomittari. Se on edullinen ja takaa kinkun herkullisuuden. Kun malttaa käyttää mittaria, niin voi keskittyä muihin askareisiin ja odottaa, kun mittari piiputtaa merkiksi oikeasta kypsyydestä. Kaikkein pahin moka on, että antaa kinkun olla uunissa liian kauan. Silloin kinkusta tulee kuiva ja se menettää menevyytensä.

Hän jatkaa, että mittarin käyttö on ekologista.

–Kun kinkku on oikein paistettu, niin se tulee syötyä viimeistä murua myöten.

Kuluttaja on valveutunut

Syksyn ilmastokeskustelu on ollut tervetullutta alan kannalta.

–Olemme päässeet kertomaan, mitä lihaketjussa oikeasti tehdään. Tämän päivän kuluttaja on valveutunut. Syksyn aikana on saatu paljon faktoihin pohjautuvaa tietoa. Ennen keskustelu pyöri paljon eipäs juupas -tuntemusten ympärillä. Nyt kuluttaja tahtoo tietää, missä ja miten liha on tuotettu, tuleeko tuotantoketjussa paljon hävikkiä, ja millainen on tuotannon vesijalanjälki, hän luettelee.

Lipulla ankarat säännöt

Kun kulutus on suurempaa kuin tuotanto, niin osassa sianlihaleikkeleissä ja jauhelihoissa on käytetty ulkomaista raaka-ainetta.

–Kun paketissa on joutsenlippu, niin siinä käytetty liha on sataprosenttisesti kotimaista. Meillä on paljon yrityksiä ja tuotteita, joissa käytetään kotimaista raaka-ainetta, mutta silti niissä ei ole joutsenlippua. Tämä johtuu kotimaisen raaka-aineen saatavuudesta. Yritykset eivät voi takuuvarmasti sanoa, että vuoden jokaisena päivänä saa kotimaista.

Hannukselan mukaan lippua ei saa pakettiin, jos vuodessa on vaikka yksikin päivä, jolloin reseptiin on käytetty ulkomaista lihaa.

–Juttelin järvenpääläisen liha-alan yrittäjän kanssa. He käyttävät vuodessa 3-4 miljoonaa kiloa kotimaista raaka-ainetta, mutta silti heillä ei ole joutsenlippua.

Valtaosa syö kinkkua

Lihatiedotuksen tuoreen kyselyn mukaan 73 prosenttia suomalaisista aikoo syödä tänä jouluna kinkkua. Määrä on kolmisen prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuonna. Joka viides ei aio syödä kinkkua lainkaan ja kuusi prosenttia ei osaa sanoa.

Kinkunsyönti vaihtelee iän, sukupuolen ja koulutustason mukaan. Parhaiten kinkku maistuu miehille sekä 45–54 -vuotiaille kuluttajille.

Tiloja alle tuhat

MTK Etelä-Pohjanmaan lihavaliokunnan puheenjohtaja Sami Yli-Rahnastoa askarruttaa tulevaisuus.

–Tuotanto laskee, tilojen lukumäärä painuu alas. Akuutti ongelma on, mistä saamme nuoria jatkajia.

Sikatalous on ollut kannattavuuskriisissä pitkään. –Emme saa kaupalta sitä hintaa, mitä tarvittaisiin.

Kun Yli-Rahnasto aloitti tuottajana 1990-luvun puolivälissä, oli tilojen määrä toisenlainen.

Tilat vähentyivät nopeasti EU-jäsenyyden aikana. Vuonna 1995 niitä oli 6 200.

Vaikka tiloja on vähemmän, tuotetaan sianlihaa enemmän kuin 20 vuotta sitten. Viime vuonna tuotanto oli noin 182 miljoonaa kiloa. Joulukinkkujen osuus on noin seitsemän miljoonaa kiloa.

Anita Simola

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat