Äärioikeiston kasvulle kehitetty vastalääkkeitä jo pitkään

Suomen vastarintaliike (SVL) ei ole saanut sisäministeriön tietojen mukaan houkuteltua merkittävästi lisää aktiivisia kannattajia mukaan toimintaansa. Järjestö yritti hyödyntää vuosi sitten kiristynyttä pakolaistilannetta muun muassa kampanjoimalla vastaanottokeskuksien lähellä, liimailemalla tarroja, jakamalla koteihin lehtisiä ja järjestämällä katupartioita.

– Väkivaltainen äärioikeisto on tullut näkyvämmäksi suurelle yleisölle, kun on ollut mielenosoituksia ja muuta toimintaa, sanoo sisäministeriön kehityspäällikkö Tarja Mankkinen.

Mankkinen ei puhu pelkästään SVL:stä, vaan myös liikkeistä, joiden ideologiaa hän kuvailee "harmaammaksi".

– Kuten Rajat kiinni -toiminta, Odinin sotilaat ja niin edelleen, Mankkinen luettelee.

Mankkinen muistuttaa, ettei kansallistunteessa ole sinänsä mitään pahaa.

– Mutta jos se lisää vihaa muita ihmisiä kohtaan, yllyttää väkivaltaan ja ottaa ihmisarvon pois muilta ihmisiltä, se ei ole enää rakentavaa.

Mankkinen vetää väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn ohjelmaa. Sen puitteissa on tehty systemaattisesti työtä väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan ehkäisemiseksi vuodesta 2012. Mukana on eri viranomaisia, järjestöjä ja yhteisöjä.

– Keskeistä on ehkäistä se, ettei toimintaan saada värvättyä uusia jäseniä, Mankkinen sanoo.

Mankkisen mukaan lähes jokaiseen poliisilaitokseen on jo perustettu moniammatilliset Ankkuri-työryhmät.

– Viimeiset tulivat tietojeni mukaan Vaasaan ja Seinäjoelle. Ankkuri-työryhmät arvioivat paikallista tilannetta ja tunnistavat riskitekijöitä, joiden johdosta ihmiset voivat liittyä ääriliikkeisiin. Ne tapaavat henkilöitä, jotka pyörivät väkivaltaisten ääriliikkeiden ympärillä, Mankkinen kuvailee.

Myös opettajia on koulutettu tunnistamaan ääriliikkeiden riskejä.

– Meillähän on esimerkiksi eri paikkakunnilla ollut pitkään skiniongelmia, mutta ei ole osattu ajatella, että skinit liittyvät joiltain osin myös rasistiseen ja väkivaltaiseen ääriliiketoimintaan. Skinien on annettu touhuta ja puututtu siihen vain, jos he ovat tehneet jotain lainvastaista, Mankkinen selittää.

Mankkisen mukaan nyt tavoitteena on, että esimerkiksi koulussa puututtaisiin heti, jos joku esittää väkivaltaan yllyttäviä viestejä, tai selkeästi yhdenvertaisuuslainsäädännön tai perusoikeuksien vastaisia kannanottoja.

– Että niiden asioiden ei annettaisi vain mennä, vaan aina puututtaisiin ja keskusteltaisiin asiasta. Samalla tuetaan, että nuoret osallistuvat demokraattisin keinoin yhteiskunnan kehittämiseen.

Ennaltaehkäisy on tärkeää, koska esimerkiksi SVL:n toiminnassa pitempään marinoituneiden uusnatsien toimintaan viranomaisten on vaikea päästä kiinni muuten kuin rikosoikeudellisin keinoin. Niitä varten, jotka haluavat luopua ääriliikkeiden toiminnasta, on aloitettu Exit-Radinet-toimintamalli.

– Siellä on tälläkin hetkellä asiakkaina ihmisiä, jotka ovat olleet aktiivisia väkivaltaisessa ääriliiketoiminnassa, Mankkinen sanoo.

Mankkisen mukaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminta perustuu siihen, että ne yrittävät saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä.

– Sen kautta ne pystyvät levittämään pelkoa ihmisten keskuuteen ja näyttäytymään mahdollisimman suurina ja vahvoina järjestöinä, Mankkinen sanoo.

Mitä pehmeämmin keinoin äärijärjestöt saadaan kuriin, sen parempi.

– Jos viranomaiset pistävät hyvin jyrkästi kovan kovaa vastaan, se vahvistaa ääriliikkeen haluamaa kuvaa, jossa se nähdään niin suurena uhkana, että kaikki voimat täytyy valjastaa sen torjumiseksi, Mankkinen pohtii.

HENRIPEKKA KALLIO / LÄNNEN MEDIA

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat