”Äärimmäisen typerää ja ammattitaidotonta”, kommentoi kriisiviestinnän ammattilainen keskustapoliitikon yrityksiä pyydellä anteeksi – sortui tuttuun mokaan

Kriisiviestinnän ammattilainen Anna Sorainen toteaa, että Pihlajalinnasta potkut saanut Riikka Moilanen lankesi anteeksipyytämisen tematiikkaan, jossa hän ei ymmärtänyt pyytää tekoaan anteeksi vaan vain sitä, miten sanomiseen on reagoitu.

–Hän on tehnyt todella tyhmän teon ja hänen olisi pitänyt se tunnistaa ja tunnustaa itse. Hänen olisi pitänyt pyytää anteeksi ja sanoa, että tämä oli ihan järkyttävä moka: sanoa, että käytin sellaista sanaa, jota ei olisi saanut käyttää enkä ajattele näin, Sorainen kommentoi Lännen Medialle.

Sorainen muistuttaa, että tilanteet tulevat nopeasti, jolloin pitäisi olla hyvin ammattitaitoinen. Oulun kaupunginvaltuuston keskustalainen jäsen Riikka Moilanen kutsui valtuuston kokouksessa syrjäytyneitä ihmisiä ihmisroskaksi.

–Hän ei hoitanut tätä tilannetta ammattitaitoisesti ja hän saa siitä nyt maksaa. Mielestäni on äärimmäisen typerää sanankäyttöä ihmiseltä, joka on vastuussa sekä Pihlajalinnan johtajana että kaupunginvaltuutettuna ihmisten hyvinvoinnista.

Soraisen mukaan Moilasen tapaus on tyypillinen niin sanottu sosiaalisen median moka, joka laajenee mittaviin suhteisiin. Suuri yleisö innostuu sosiaalisen median kanavissa, ja siihen samaan yhteyteen kerätään paljon muutakin negatiivista arvostelua, joka menee henkilöön ja puolueeseen.

Joka viidennessä organisaatiossa kriisi johti henkilövaihdoksiin

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes kaikki organisaatiot ovat kokeneet kriisitilanteita kahden viime vuoden aikana.

Joka viides kriisin kokeneesta kertoi, että kriisi johti organisaatiossa henkilövaihdoksiin. Lähes 70 prosentin mukaan organisaation toimintatapoihin tehtiin kriisin seurauksena muutoksia.

Viestintätoimisto Ground Communications on selvittänyt suomalaisten johtajien ja viestinnän johtotehtävissä työskentelevien näkemyksiä ja kokemuksia kriisitilanteista sekä niiden viestinnästä.

Vastaajista 83 prosenttia on kokenut kriisitilanteen kahden viime vuoden aikana. Tyypillisimpiä kriisien alkulähteitä ovat julkiset paljastukset ja väitteet sekä sisäisesti kriittiset tilanteet. Joka kolmas koki, ettei kriisiä käsitelty mediassa objektiivisesti ja faktoihin perustuen.

Anna Sorainen on Groundin perustaja ja toimitusjohtaja.

Kriisitilanteisiin valmistaudutaan melko huonosti

Kyselytutkimuksen perusteella suomalaisissa organisaatioissa valmistaudutaan kriisitilanteisiin melko huonosti: vastaajista 41 prosenttia koki, ettei kriisitilanteeseen oltu varauduttu kovin hyvin ja 63 prosenttia oli sitä mieltä, ettei kriisitilanteita varten oltu harjoiteltu riittävästi.

–Organisaatioiden kriisiviestintävalmiuksissa on paljon kehittämisen varaa. Näyttää siltä, että kriittisiä tilanteita ei kovin hyvin tunnisteta – tai tunnusteta – etukäteen. Yli puolet kriisin kokeneista arvioi, ettei kriisiä olisi voitu estää. Useat kriisit olisivat estettävissä, jos riskien ja maineuhkien ennakointi sekä organisaatioiden sisäiset prosessit olisivat kunnossa, Sorainen kommentoi.

Kyselytutkimuksen mukaan tyypillisimpiä kriisien syitä ovat kielteinen paljastus tai väite (30 % vastaajista), sisäisesti kriittinen tilanne (30 %) ja akuutti virhe (28 %), kuten moka sosiaalisessa mediassa tai huono asiakaspalvelukokemus.

44 prosenttia koki, että kriisiä käsiteltiin julkisuudessa hyvin tunnepitoisesti

Joka kolmas kriisin kokeneesta ei pitänyt kriisin käsittelyä mediassa objektiivisena ja faktoihin perustuvana.

44 prosenttia koki, että kriisiä käsiteltiin julkisuudessa hyvin tunnepitoisesti. Vastaajista 37 prosenttia kertoi kohdanneensa kriisitilanteessa valeuutisointia tai trollausta sosiaalisessa mediassa.

–Kyselyn tulokset vahvistavat sen, että tunteilla käyvä julkisuus näkyy organisaatioiden arjessa. Negatiiviset asiat tulevat vääjäämättä esiin, joko organisaation sisältä tai sen ulkopuolelta raportoituina. Viestinnän strategisen suunnittelun ja viestintätaitojen tulisi olla korkealla ylimmän johdon agendalla. Pitkäjänteinen ja faktoihin perustuva viestintä on välttämätöntä ennakointia ja valmistautumista myös kriisiviestintään, Sorainen painottaa.

Kysely toteutettiin internetkyselynä touko–kesäkuussa 2018. Se kohdennettiin suomalaisten yritysten, julkihallinnon ja järjestöjen johtajille sekä viestintäjohdolle. Kyselyyn saatiin 95 vastaajaa, joista 57 prosenttia työskenteli organisaatioiden johtotehtävissä ja 43 prosenttia viestinnän johtotehtävissä.

Vastaajista 42 prosenttia oli yritysten, 34 prosenttia järjestöjen ja 24 prosenttia julkishallinnon edustajia. Vastaajista yli neljännes (27 %) oli yli 500 henkeä työllistävistä organisaatioista.

Tanja Nuotio
Lisää aiheesta

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat