Italia sai talviolympialaiset 2026, Olympiakomiteassa harmitellaan Ruotsin menetystä: "Tukholman kisat olisivat olleet meille kuin kotikisat"

HELSINKI

Italia järjestää olympialaiset talvikisat kolmannen kerran, ja toisen kerran 20 vuoden sisällä. Milanon ja Cortina d'Ampezzon yhteishanke sai järjestettäväkseen vuoden 2026 talvikisat, kun Kansainvälinen olympiakomitea KOK valitsi vuoden 2026 talvikisojen järjestäjän maanantaina Sveitsin Lausannessa.

Italialaisten vastaehdokkaana oli Tukholma, joka sai ennakko-odotusten mukaisesti tyytyä kakkossijaan. Italian olympiahanke voitti Tukholman 13 äänen erolla.

–  Tämä on historiallinen päivä, ja voitto kaikille italialaisille, Italian sisäministeri Matteo Salvini iloitsi.

Kisat ovat Italialle taloudellisesti tärkeät, sillä kisajärjestäjät laskevat niiden tuovan 20  000 työpaikkaa ja lisäävän taloudellista toimeliaisuutta viidellä miljardilla eurolla.

Naapurin menetys kismittää

Tukholmasta olisi tullut ensimmäinen kisaisäntä, joka oli jo hakuvaiheessa kertonut jakavansa kisalajeja toiseen maahan. Tukholma halusi välttää kalliin ja usein kisojen jälkeen tarpeettomaksi jäävän kelkkailuradan rakentamisen niin, että kelkkailun olympiamitaleista olisi kilpailtu Latvian Siguldassa.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen myöntää suoraan, että Tukholman jääminen kakkoseksi talviolympialaisten järjestämiskilvassa harmittaa.

–  Tukholman kisat olisivat olleet meille kuin kotikisat. Pohjoismaissa ei ole pitkään aikaan ollut olympialaisia, eikä Ruotsissa koskaan talviolympialaisia, Miskin Euroopan kisoista tavoitettu Salonen sanoi STT:lle.

Salonen arvioi, että Tukholman hanke olisi vastannut Italian hanketta paremmin KOK:n uudistuksiin, joita kutsutaan Agenda 2020:ksi.

–  Molemmat olivat hyviä hankkeita, mutta Tukholma olisi pystynyt järjestämään kisat kestävämmin ja kustannustehokkaammin, Salonen arvioi ja muistutti, että nyt olisi ollut tilaisuus myöntää ensi kertaa kisat kahteen maahan.

Essayah äänesti Tukholmaa

Kansainvälinen olympiakomitea KOK ei ollut vielä valmis jakamaan olympialaisia kahden maan kesken, arvioi KOK:n toinen suomalaisjäsen Sari Essayah STT:lle puhelimitse.

Essayah kertoi itse äänestäneensä Tukholmaa.

–  Tukholmalla oli pienelle maalle sopiva malli järjestää kisat. Jos itsellä ei ole jotain kisapaikkaa, sellaista voi katsoa naapurista, Essayah viittasi Tukholman ajatukseen järjestää kelkkailu Latviassa.

Essayah arvioi, että kummatkin loppusuoralla olleet hankkeet toteuttivat monella tavalla Agenda 2020:tä.

–  80 prosenttia kisalajeista kilpaillaan jo valmiina olevilla suorituspaikoilla. Kisabudjetit ovat 20 prosenttia pienemmät kuin vuosien 2018 ja 2022 kisoilla, Essayah muistutti.

Kestävää kehitystä osoittaa hänen mukaansa myös se, että hakuprosessit olivat 75 prosenttia halvemmat kuin Pyeongchangin 2018 ja Pekingin 2022 talvikisoilla.

Ensin keskustellaan ruotsalaisten kanssa

Italiassa silmiin pistää kisapaikkojen ripottelu vuoristoon, mutkaisten teiden taakse. Monella ovat muistissa vuoden 2006 Torinon kisat, joissa urheilijat ja muut kisavieraat viettivät päivittäin tuntikausia kuljetuksissa.

–  Paperilla liikenneyhteydet voivat näyttää hyviltä, mutta mikä on todellisuus, Salonen sanoi.

Tukholman voitto olisi tiennyt Suomen omalle, mahdolliselle olympiahankkeelle aikalisää. Kiire ei ole Salosen mielestä nytkään, vaan Olympiakomitea puntaroi syksyllä, mitä seuraavaksi tehdään.

–  Keskustelemme ensin myös ruotsalaisten kanssa, mitä he aikovat tehdä. Nyt on ennenaikaista arvioida sitä, mitä Suomi tekee olympiahaun osalta, Salonen sanoi.

Huhtikuussa julkistettu selvitys osoitti, että Suomen rahkeet voisivat kestää olympialaiset talvikisat, mutta eivät kesäkisoja. Helsingissä on järjestetty kesäolympialaiset 1952, mutta vuoden 2006 talvikisat Helsingin, Lahden ja Norjan Lillehammerin yhteishanke hävisi Torinolle.

Ovi auki Suomen olympiaselvitykselle

Olympiahakua uudistanut KOK painottaa olemassa olevien suorituspaikkojen käyttöä ja turhan rakentamisen välttämistä. Sellaiseen kisajärjestämiseen Suomi voisi sitoutua.

Milano/Cortina ja Tukholma esittelivät KOK:lle molemmat alle 1,4 miljardin euron olympiabudjetin. Suomen olympiakomitea arvioi huhtikuussa, että kisat voisi järjestää nollatuloksella tai pienellä voitolla. Varsinaisen kisabudjetin lisäksi tarvetta on muun muassa infrastruktuuriin panostamiseen, mutta silloin lähtökohta on, että yhteiskunta investoisi hankkeisiin, kuten junayhteyksiin, ilman olympialaisiakin.

Varsinainen kisahaku maksaisi keväällä julkistetun selvityksen tehneen Janne Leskisen mukaan yhdestä kahteen miljoonaa euroa. Kun Helsinki ja Lahti hakivat 2006 talvikisoja Lillehammerin kanssa, rahaa paloi nykyrahaan suhteutettuna noin 3,4 miljoonaa euroa. Leskisen mukaan kustannuksia pienentää se, että KOK tarjoaa hakijoille asiantuntijapalveluja ilmaiseksi.

Aasia dominoi pitkään olympiaisännyyttä

Talviolympialaiset palaavat joka tapauksessa vuonna 2026 Eurooppaan ensi kertaa sitten Sotshin 2014 olympialaisten Venäjällä. Vuonna 2018 talviurheilijat kilpailivat Etelä-Korean Pyeongchangissa, vuonna 2022 suunta on Kiinan Pekingiin.

Italian aiemmat talvikisaisännät ovat olleet Cortina d'Ampezzo vuonna 1956 ja Torino niinkin hiljattain kuin vuonna 2006. Kesäolympialaiset ovat olleet Italiassa vuonna 1960 Roomassa.

Kuten Torinon kisoissa kolmetoista vuotta sitten, Milanon ja Cortinan olympiahankkeessa useat suorituspaikat ovat hajallaan vuorilla. Milanosta Cortinaan on maanteitse noin 400 kilometriä, ja ampumahiihto järjestettäisiin Anterselvassa ja pohjoismaiset hiihtolajit kolmista MM-kisoista ja vuotuisesta Tour de Ski -kiertueen päätösetapista tunnetussa Val di Fiemmessä.

Kisapäivät vuoden 2026 olympialaisille ovat 6.–22. helmikuuta. Olympiaisännyys tarkoittaa myös paralympialaisten järjestämistä, ja ne ovat 6.–15. maaliskuuta 2026.

Kommentoi