Purjelautailija Aleksandra Blinnikka on jatkuvassa liikkeessä

HELSINKI

Ensivaikutelma Aleksandra Blinnikasta on iloisuus ja reippaus. Lentoemäntänä työskentelevä purjelautailija kertoo varusteita kootessaan palanneensa edellisenä iltana San Franciscosta. Lauttasaaren rantaan hän polkaisi pyörällä ja on vesillä jo ennen puolta päivää.

–  Olen yrittänyt käydä harjoittelemassa mahdollisimman paljon. Minulla on elokuussa 20 päivää vapaata ja aion treenata kaikkina, Blinnikka suunnittelee.

Ahkeruudestaan huolimatta hän antaa tasoitusta kilpasiskoilleen lajinsa RS:X-luokassa, johon hän palasi voitettuaan heinäkuussa toisen MM-kultansa raceboardilla.

Olympiaunelma vaatii ammattimaista harjoittelua

Olympialuokan lauta on leveämpi ja sillä eteneminen on fyysisesti rankempaa. Vauhti kerätään pumppaamalla purjetta.

–  RS:X:ää pitää vetää ammattimaisesti. On melkein pakko olla valmentaja, Blinnikka vertaa.

Kesällä hän pääsee lähelle unelmaansa. RS:X-luokan olympiamitalisti Tuuli Petäjä-Sirén hankki valmentajakseen espanjalaisen Borja Carracedon, joka vetää parin kuukauden ajan harjoituksia koko suomalaisryhmälle. Menestyneiden Petäjä-Sirénin ja Blinnikkan lisäksi mukana on nuoria menestysnälkäisiä purjehtijoita, mikä ilahduttaa konkaria.

–  Aiemmin oli vain minä ja Tuuli. Meillä on koossa ihana porukka. Teemme yhdessä töitä ja autamme toisiamme. Se on superkivaa.

Petäjä-Sirén on Blinnikan pitkäaikainen ystävä, mutta myös kilpakumppani.

–  Tuuli on hyvässä kunnossa ja hakee maapaikan. Se on vähän inhottavaa, että olympialaisiin pääsee vain yksi, Blinnikka sanoo hymyillen.

Hän on sinut sen kanssa, että luokkavaihdosta huolimatta isot kisat jäänevät käymättä ainakin vielä Tokiossa. Mukana on annos realismia, sillä menestys vaatisi urheilun ammattilaisuutta.

–  Olen laskeskellut, että yksi iso sponsori voisi riittää. Aiemmin töiden lopettamista ei voinut edes miettiä, mutta nyt tuntuu, että se olisi mahdollista, Blinnikka pohtii.

Liikkeessä, mutta ei oravanpyörässä

Toisaalta Blinnikka nauttii nykyisestä työstään, jota ennen hän on tehnyt muun muassa toimistohommia ja ollut taloushallinnon alalla.

–  En pysty olemaan oravanpyörässä. Lentoemännän työ ei tunnu edes työltä. Matkustajana lentäminen väsyttää enemmän, Blinnikka naurahtaa.

Vastapainoakin pitää olla. Blinnikka kertoo San Franciscon -matkastaan, jolla hän sai omaa aikaa.

–  Olin siellä pari päivää ihan yksin, kävelin, söin hyvin, nukuin ja joogasin.

Jooga on tärkeä rutiini jatkuvassa liikkeessä olevalle urheilijalle. Muiden harrastuksen lista on hengästyttävä: kickboxing, juoksu, pyöräily, sali, kiipeily ja suppaus.

–  Joogassa mieli rauhoittuu. Purjelautailussa kipeytyy selkä, mutta jooga auttaa. Se tekee hyvää mielelle ja kropalle, Blinnikka tietää.

Myös luonto on tärkeä. Lapsuudenkodissaan Vantaan maaseudulla yksin asuva Blinnikka rauhoittuu metsien ja peltojen keskellä.

–  Siellä on ihana kävellä, kun missään ei ole roskia, hän huokaa.

Purjelautailussa kävelyvauhti ei riitä. Näillä näkymin Blinnikka osallistuu Gardajärvellä syyskuussa purjehdittaviin RS:X-luokan MM-kisoihin. Talvella on tarkoitus harjoitella Espanjassa kymmenen päivää joka kuussa.

–  Purjehdus on minulle sukuvika ja elämäntyyli. On mahtavaa tehdä sitä, mistä tykkää, Blinnikka päättää ja hyppää laudalleen.

Kommentoi