Liiga tietää, ettei MM-kultahuuma näy välttämättä ruuhkana lippuluukulla

HELSINKI

Jääkiekon miesten maailmanmestaruus sekoittaa Suomen, mutta ei välttämättä aiheuta ruuhkaa seuraavalla kaudella kotoisen Liigan seurojen lippuluukuille.

–  Olihan siinä MM-joukkueessa meiltä KalPasta Eetu Luostarinen, mutta hän lähti kesällä NHL:ään. Emme voi markkinoida maailmanmestaruudella, kun yleisö kysyy, missä se maailmanmestari on, KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman naurahtaa.

–  Pitää markkinoida näillä tulevilla maailmanmestareilla, Saksman viittaa KalPan nykymiehistöön, jossa siinäkin riittää toimitusjohtajan mukaan potentiaalisia pelaajia.

Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi katsoo maailmanmestaruuden pitkäaikaisvaikutuksia, mutta ei kiistä toivoa nopeasta vaikutuksesta lippuluukulla.

–  Oletko laskenut yleisömäärät, Kallioniemi innostuu ja kysyy STT:n toimittajalta, oliko edellisillä maailmanmestaruuksilla vaikutusta yleisömääriin.

Jääkiekkokirjojen tilastot kertovat, että vuonna 1995 saavutetun maailmanmestaruuden jälkeen pääsarjan runkosarjaotteluiden yleisökeskiarvo putosi 4  797 katsojasta lukemaan 4  709.

Liigakaukalossa eivät viilettäneet enää Saku Koivun, Ville Peltosen ja Jere Lehtisen kaltaiset väkkärät, jotka lähtivät toteuttamaan NHL-unelmiaan. Leijonien ykkösketjun lisäksi ison veden taakse siirtyi joukko muitakin maailmanmestareita.

"Pelaajien suorituksista kiinni"

Vuoden 2011 MM-kullan jälkeen yleisökeskiarvo nousi 4  850 katsojasta lukemaan 5  108. Esimerkiksi MM-kultajoukkueen ykköstähti Mikael Granlund jatkoi vielä kauden kotimaan kaukaloissa. Viime kevään maailmanmestareista Liigassa jatkoivat vain Tapparan Niko Ojamäki ja Kristian Kuusela.

Lähes 900 Liigan runkosarjaottelua tahkonnut Kuusela ei pelikavereineen ole pohtinut maailmanmestaruuden vaikuttavuutta yleisömääriin vaan tietää yhden keinon yleisömäärien nostamiseen.

–  Se on pelaajien suorituksista kiinni. Meidän vastuulla on tarjota katsojille sellaisia esityksiä, joita kannattaa tulla katsomaan, Kuusela vastaa suoraselkäisesti.

Kevään maailmanmestareista iso joukko pelasi Liigassa, mutta siirtyi sitten maksukykyisempiin sarjoihin. Liigaan palasivat Floridan auringon pohjoisen kaamokseen vaihtanut Juho Lammikko ja HIFK:n Ruotsista hankkima Jere Sallinen.

Kesä sulatti kultahuuman

Maailmanmestaruuksien jälkeiset kaudet ovat vertailukelpoisia kultakausiin, koska pääsarjan joukkueet olivat samat ensimmäisellä tarkastelujaksolla 1994–96 ja myös toisella 2010–12.

Viime kaudella Liigaa pelanneet joukkueet jatkavat tällä kaudella, joten yleisökeskiarvon kohottaminen jää seurojen vastuulle. Tekemistä riittää, kun viime kaudella runkosarjaottelu keräsi paikan päälle keskimäärin 4  232 silmäparia. Lukema oli alhaisin 34 vuoteen.

Liigan toimitusjohtaja Kallioniemi tuntee sarjan pelaajauraltaan ja myös SaiPan toimitusjohtajavuosiltaan.

–  Kausikorttien myyminen seuroissa on kovaa hommaa. Kesä on tullut väliin, ja paikallisella tasolla jääkiekon seuraajien puheet ovat kääntyneet kesän aikana maailmanmestaruudesta jo oman joukkueen alkavaan kauteen ja kokoonpanon spekulointiin, Kallioniemi näkee.

–  Liigajoukkueen ympärillä on alueen suurin yhteisö. Ottelu on suurin säännöllinen tapahtuma alueella. Ei lipunmyynnissä ja seuran kehittämisessä lasketa sen varaan, kuinka maajoukkueella menee.

Kommentoi