Tilaajalle

Huuhkajien sankarivalmentaja kertoo menestysreseptinsä – Rive paljastaa, miten Suomi jo voitti Belgian Pietarissa valmentajan ja joukkueenjohtajan ansiosta

Markku Kanerva on toiminut Huuhkajien päävalmentajana kolme vuotta.

Siinä ajassa hän on luonut joukkuehengen ja kehittänyt joukkueeseen pelitaktiikan, joiden avulla Huuhkajat on kohonnut siivilleen. Miten se on mahdollista?

–Jotta kykenee johtamaan joukkuetta, on ensin osattava johtaa itseään, Kanerva sanoo.

Tulevaan EM-turnaukseen valmistaudutaan monella tavalla jo nyt. Ennen joulukuun puoliväliä Rive Kanerva matkustaa joukkueenjohtaja Lennart Wangelin kanssa Pietariin katsastamaan kesäkuun majoituspaikkaa.

Miehet olivat ennen lohkoarvontaa kartoittaneet ja ennakkovaranneet majoituspaikat mahdollisten lohkojen pelikaupungeissa. Kun lohkot selvisivät, Belgia olisi halunnut majapaikan, johon Huuhkajilla on varaus. Suomi siis voitti näin Belgian jo ensimmäisen kerran.

Tarina kuvaa hyvin Kanervan perusteellisuutta.

Kanerva kertoi Lännen Medialle, miten joukkue johdetaan menestykseen.

1. Rakenna suhde joka yksilöön

Kanervan mukaan joukkueurheilussakin avainasia on se, kuinka osaa johtaa ja käsitellä yksilöitä.

–Se lähtee siitä, että opettelee tuntemaan pelaajat.

Maajoukkueessa haasteena on yhteisen ajan vähyys – töitä tehdään yhdessä vain noin 50 päivää vuodessa.

Kanervan työtä on helpottanut se, että hän siirtyi A-maajoukkueen valmennustiimiin jo vuonna 2011.

Anssi Jaakkolan, Joona Toivion, Jukka Raitalan, Tim Sparvin ja Teemu Pukin kanssa yhteinen työhistoria ulottuu nuorten maajoukkueeseen, jonka Kanerva johdatti nuorten EM-kisoihin vuonna 2009.

Kanerva pyrkii luomaan pelaajien kanssa aina avoimen ja rehellisen vuorovaikutussuhteen. Hän puhuu pelaajan kanssa myös muusta kuin jalkapallosta.

–Niinä hetkinä on mahdollista päästä pelaajan pään sisään. Kysyn, miten hänellä menee seurajoukkueessa ja miten perhe-elämässä. Kaikki asiat vaikuttavat hyvinvointiin ja vireystilaan.

Hän tarkkailee pelaajien käytöstä myös kentän ulkopuolella.

–Jos joku ei hymyile kertaakaan päivän aikana, kysyn häneltä, miksi.

Kun suhde on luotu, pelaajat myös kertovat asioistaan itse. He tietävät Kanervan olevan taustalla ja apuna.

–Jos on ongelmaa vaikka seurajoukkueen valmentajan kanssa, voin mahdollisesti ottaa yhteyttä. Joskus seurajoukkueen päävalmentaja ei ole edes tiedostanut ongelmaa.

2. Anna palautetta luonteen mukaan

Yhtenä työkalunaan Kanerva käyttää DISC-analyysiä, joka selvittää ihmisen luonnetta ja käyttäytymismalleja.

Testi jakaa persoonat nelikenttään: hallitseva, vaikuttava, vakaa ja tunnontarkka.

–Siitä syntyy tietynlainen käsitys, millainen ihminen on.

Palautteenannossa Kanerva huomioi yksilöiden erilaisuuden.

–Luovia tyyppejä lähestyn fiilispohjalta. Jonkun taas tiedän haluavan kuulla faktaa pelinkulun tilastoista.

3. Luo positiivinen ilmapiiri

Yksi Kanervan teeseistä on kehitystä edistävän positivisen ilmapiirin luominen.

–Oikeassa ilmapiirissä viestit menevät perille. Ajattelu muuttuu sitä kautta, kun käyttäytyminen muuttuu.

Kanerva osallistaa hyvän ilmapiirin luomiseen kaikki henkilöt taustatiimistä pelaajiin.

Oman kehittymisen kannalta valmentajan on oltava oppimishaluinen ja valmis kokeilemaan uusia asioita. Maajoukkueilla on paljon pelissä, ja tulosta olisi saatava aikaan.

–Mutta joskus tulosta saadaan vain sitä kautta, että tehdään rohkeasti muutoksia. Jos edetään tasaisesti ja samoilla toimintatavoilla, jossain vaiheessa rajat tulevat vastaan.

Jos joukkueeseen tulee uusi pelaaja, Kanerva puhuu asiasta kapteeniston kanssa. Hän pyytää myös taustatiimiä huomioimaan uuden ihmisen.

–Näin uuden pelaajan ei tarvitse kuluttaa energiaansa jännittämiseen, mikä kenties näkyy suorituksissa kentälläkin. Haluan, että uusi pelaaja kokee kuuluvansa joukkueeseen.

4. Mieti perusryhmitykset ja peliparit

Kanerva voi valita tulevaan kisajoukkueeseen 23 pelaajaa. Olennaista hänen mukaansa on, mikä joukkueen perusryhmitys on hyökätessä ja mikä puolustaessa.

Kokoonpanoa pohtiessaan Kanerva tarkastelee, ketkä pelaajat sopivat mihinkin ryhmitykseen, missä roolissa ja ketä vastustajaa vastaan.

–Pohdin myös pelipareja. Yksilötasolla pohdin pelaajien roolikohtaisia ominaisuuksia.

Nykyjalkapallossa ei ole vain yhtä ainoaa toimivaa ryhmitystä tai pelitapaa.

–Manchester City, Barcelona tai Bayern München saattavat pysyä sapluunassaan. Mutta meidän on oltava joustavia ja huomioitava vastustajan pelitapa, kun pohdimme, miten voimme tuloksen saada.

Kisavastustajista Kanerva toteaa Venäjän pelanneen erilaisilla ryhmityksillä Tanskan ja Belgian pysytellessä aika lailla muodossaan.

–Mutta voihan olla, että he meitä vastaan muuttavat pelitapaansa hyökkäysvoittoisemmaksi.

5. Löydä oikeat henkilöt

Kisajoukkuetta kootessaan Kanerva pohtii myös erilaisia pelaajatyyppejä.

–Esimerkiksi laitapuolustajista toinen voisi olla hyökkäävämpi. Keskikentällä olisi hyvä olla kasipaikan pelaaja, joka osallistuu vahvasti hyökkäykseen. Tarvitaan kärkipelaaja, joka pystyy pitämään palloa.

Keskeistä on oikeiden henkilöiden löytäminen pelitapoihin ja joukkueen pelillinen identiteetti.

–Loppu on justeerausta. Mutta mukautumiskykyä meiltä on löydyttävä.

Kuinka Kanerva näkee maajoukkueuransa jo päättäneiden aseman? Esimerkiksi Niklas Moisanderin, Perparim Hetemaj’n tai Alexander Ringin – jos he ovat kunnossa ja heiltä löytyisi tahtoa tulla kisajoukkueeseen?

–Odotan heiltä tietoa, ovatko he pyörtäneet päätöksensä. Jos ovat, sitten käymme keskustelun.

Ennen keskustelua Kanerva miettii, mikä joukkueen tarve on. Hän pohtii kunkin pelaajan käyttötarkoituksen ja roolin.

–Kisapaikan hankkineet kundit ovat tehneet ison työn. Mutta toki haluamme menestyä ja saada kisoihin parhaan mahdollisen joukkueen.

Kanerva tähdentää myös sitoutumista.

–Jos pelaaja päättää olla mukana kisoissa, hänen on oltava mukana valmistavissa tapahtumissa ja harjoitusmaaotteluissa, joita on kaksi maaliskuussa ja kaksi kesäkuussa.

Roman Eremenkon kanssa Kanerva sopi keväällä palaavansa maajoukkueasiaan karsintojen jälkeen.

Venäjäntaitoinen Eremenko on pelannut Venäjällä korkeimmalla sarjatasolla viime vuodet. Venäjän maajoukkue on uusiutunut merkittävästi reilun puolentoista vuoden aikana. Kanerva aikoo käyttää Eremenkon tietoa, onpa hän joukkueessa tai ei.

Puolustajasta luokkahuoneiden kautta valmentajaksi

20-vuotiaana Kanerva oli pelannut ensimmäisen kautensa Helsingin Jalkapalloklubin edustusjoukkueessa, kun hän pääsi tekemään lyhyttä opettajan sijaisuutta Haagan peruskouluun. Sen rehtori oli valmentanut 14-vuotiasta Kanervaa Helsingin koululaisjoukkueessa.

–Tuolloin 1980-luvun puolivälissä pelaajat kävivät muissakin töissä. Harjoittelimme vain kerran päivässä iltapäivisin.

Kanervalla oli 14 oppilasta, joiden kanssa hän tuli hyvin toimeen.

Sijaisuus venyi viikoksi, ja Kanervaa pyydettiin jatkamaan. Hän mietti, että toivottavasti luokan oma opettaja ei ole vakavasti sairaana.

–Sitten kävi ilmi, että hän oli jäänyt äitiyslomalle.

Kanerva opetti ekaluokkalaisia lukuvuoden. Kokemuksen rohkaisemana hän haki ja pääsi opiskelemaan Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukseen. Hän aloitti opinnot syksyllä 1986.

Opinnot olivat maisterivaiheessa, kun hän muutti Ruotsiin Boråsiin ja siirtyi pelaamaan Superettania IF Elfsborgin riveihin vuonna 1991. Hän teki opettajan työtä myös Boråsissa.

Palattuaan Suomeen Kanerva teki gradunsa ja valmistui luokanopettajaksi vuonna 1993. Pian sen jälkeen hän tarttui työtarjoukseen Haagan peruskoulusta. Kyseessä oli liikuntapainotteinen luokka.

–Tiesin, ettei pelaajaurani jatku ikuisesti. Toivon myös kaikkien nykyisten ammattilaisten tiedostavan asian omalla kohdallaan. Tyhjän päälle ei saa jäädä.

Kanerva lopetti peliuransa 34-vuotiaana vuonna 1998, jolloin Klubi oli ensimmäisenä suomalaisjoukkueena päässyt Mestarien liigan lohkovaiheeseen.

Vuotta ennen lopettamistaan Kanerva ajautui jalkapalloa harrastavan 5-vuotiaan poikansa valmennustiimiin. Kiinnostus valmentamista kohtaan heräsi.

–Se oli hauskaa ja antoisaa touhua. Parin vuoden kuluttua huomasinkin, että pyöritän heidän treenejään yksin.

Valmentamisesta tuli työtä ensimmäistä kertaa vuonna 2001, kun Kanerva pyydettiin kakkosvalmentajaksi entiseen seuraansa HJK:hon. Hän toimi Jyrki Heliskosken ja tätä seuranneen Keith Armstrongin apuvalmentajana.

Vuonna 2003 Kanerva debytoi päävalmentajana FC Viikingeissä ja luotsasi vuosaarelaisjoukkueen kolmossijalle Ykkösessä.

Hän oli ollut pari vuotta virkavapaalla, mutta palasi kouluun syksyllä 2003.

Kesällä 2004 hän siirtyi nuorten eli alle 21-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajaksi ja Suomen Palloliiton valmentajakouluttajaksi. Sillä tiellä hän on yhä.

–Halusin hoitaa kevätlukukauden oppilaiden kanssa ensin maaliin.

Kanerva toimi A-maajoukkueessa kakkosvalmentajana kuusi vuotta ja tilapäisesti kahteen otteeseen päävalmentajana.

Tammikuussa 2016 päävalmentajana aloitti Hans Backe, ja Kanerva toimi jälleen kakkosvalmentajana vuoden 2016 ajan.

Kun Kanerva Backen potkujen jälkeen valittiin päävalmentajaksi, hänellä oli kokemusta siitä, mitkä asiat ryhmityksessä toimivat.

–Backen aikana otimme käyttöön kolmen topparin systeemin. Sain hyödyllistä tietoa siitä, ketkä pelaajat voisivat rooleihin sopeutua.

Huuhkajien nousu alkoi syksyn 2017 MM-karsinnoissa, kun Suomi voitti Islannin ja Kosovon ja pelasi tasan Kroatiaa ja Turkkia vastaan.

–Se toi pelaajille itseluottamusta ja tunteen siitä, että voimme pärjätä jatkossakin.

Backen ajan loppuun ajoittui joidenkin runkopelaajien päätös lopettaa maajoukkueuransa. Kanerva vastasi tähän ottamalla alkuvuoden 2018 harjoitusleirille mukaan uusia, jopa vuonna 1997 ja 1998 syntyneitä pelaajia.

Kanerva odottaa jo joulua perheensä kanssa. Marraskuussa valmentajalla oli kaksi vapaapäivää, eikä aikaa lempiharrastukselle eli mailapeleille ja muulle liikunnalle ole viime aikoina liiennyt. Kanervan oma lyhyen aikavälin tavoite onkin selvä.

–Yritän hengähtää ja saada omat energiatasot korkealle.

Kuka Markku "Rive" Kanerva

Syntynyt 1964 Helsingissä.

Pihapeleissä saatu lempinimi viittaa brasilialaispelaaja Roberto Rivellinoon.

Entinen jalkapalloilija ja luokanopettaja, nykyään valmentaja.

Omalla ammattilaisurallaan pelasi pääasiassa topparina ja laitapuolustajana.

1983–1998 ammattilaisena Helsingin Jalkapalloklubissa, Idrottsföreningen Elfsborgissa Ruotsissa ja Finnairin Palloilijoissa.

1985–1995 maajoukkueessa.

1993 valmistui kasvatustieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta.

1993–2001 ja 2003 (1.6. asti) toimi liikuntapainotteisen luokan opettajana Haagassa.

2001 alkoi valmentajan ura kakkosvalmentajana HJK:ssa.

2004–2010 päävalmentajana alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa. Vei nuorten maajoukkueen EM-kisoihin 2009.

2011 A-maajoukkueen valmennustiimiin.

2017 aloitti A-maajoukkueen päävalmentajana.

2018 Huuhkajat voitti oman lohkonsa Kansojen liigassa.

2019 Huuhkajat saavutti EM-lopputurnauspaikan.

Sanottua

Tommi Paavola:

Hyökkääjä ja keskikenttäpelaaja, pelannut Kanervan kanssa samaan aikaan HJK 1988, FinnPa 1993 + maju 1986–1994.

"Rive oli pelaajana ja muussakin perusteellinen ja tarkka. Kutsuimme häntä välillä myös perus-Riveksi, mikä viittasi hänen perusteellisuuteensa, ei vain hänen toiseen ammattiinsa opettajana peruskoulussa. Kerran olimme syömässä, ja minä olin valmis kymmenessä minuutissa. Rive teki senkin rauhallisesti ja söi kolmen vartin ajan. Hän pureskeli kaiken huolellisesti."

Petri Helin:

Laitalinkki, pelannut Kanervan kanssa samaan aikaan HJK 1988–1990 ja 1996–1997 ja maju 1992–1995.

"Minua on myös kutsuttu Riveksi. Kun nousin Klubissa junioreista edustusjoukkueeseen, siellä pelasi jo yksi Rive eli Markku, ja minä jouduin vaihtamaan lempinimeni. Tuolloin joukkueessa pari pelaajaa piti ryhmäkuria yllä ja antoi palautetta muille tiukkaan tahtiin. Rive taas oli joukkueen rauhallisimpia tyyppejä. Pelitilanteissa hän osasi sijoittua hyvin. Hän ei ollut maailman nopein, mutta omasi hyvän perustatsin palloon ja pelisilmän."

Timo Sinkkilä:

Markku Kanervan ystävä kouluvuosilta asti.

"Jo koulussa Rive rakasti palloilua. Hänen aloitteestaan pelasimme tennispallolla minifutista koulunpihalla kaikki välitunnit. Luokassa pelitaktiikan suunnittelu jatkui, kun hän rakensi pulpetinkansille pelikokoonpanoja pyyhekumeista ja teroittimista. Rivellä on aina ollut laaja ystäväpiiri, josta hän myös pitää huolta. Hän saa porukan keskittymään ja viihtymään. Liittyypä se palloon tai pelikortteihin, hän keksii säännöt, ja sitten pelaamme. Vaikka pelaamisemme on leikkimielistä hauskanpitoa, laskemme aina pisteet – voittajan ja sijoittuneet."

Kommentoi











Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi