Tilaajalle

Pääkirjoitus: Uusasutettu turvavyöhyke herättää huolta Euroopassa

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on pannut kovat piippuun myös kansainvälisen diplomatian rintamalla. Hän uhkaa päästää maassa olevat 3,6 miljoonaa syyrialaispakolaista Eurooppaan.

Koska operaatio ei ole Erdoganin mielestä hyökkäys, sitä ei saa myöskään kutsua hyökkäykseksi. Jos EU sen kuitenkin tekee, Turkki uhkaa avaa pakolaisille portit pois maasta.

Presidentin rauhanoperaatioksi kuvaaman hyökkäyksen tavoitteena on luoda Turkin vastaiselle rajalle turvavyöhyke, johon Turkki haluaa sijoittaa maassa tällä hetkellä olevia pakolaisia.

Jos näin todella kävisi, alueella nyt asuvat kurdit lähtisivät pois heidän tieltään. Mihin, se on hämärän peitossa.

Kurdit on sorrettu vähemmistö Turkissa, Syyriassa, Iranissa ja Irakissa. Nykytilanne juontuu 1920-luvulta, jolloin kurdeille luvattiin oma maa, mutta Turkki, Syyria, Iran ja Irak pettivät nopeasti lupauksensa.

Kurdien etniseen ryhmään lasketaan kuuluvaksi eri puolilla maailmaa kaikkiaan 25–30 miljoonaa ihmistä. Heidän pääosin asuttamaansa laajaa vuoristoaluetta Lähi-idässä kutsutaan Kurdistaniksi, maaksi ilman rajoja ja suvereniteettia.

Turkissa kurdien itsenäisyyttä ajava Kurdistanin työväenpuolue PKK on käynyt sissisotaa 1980-luvulta. Toiminta ulottui ulkomaillekin, ja kuuluisa on ainakin se Olof Palmen murhan tutkintalinja, jossa syylliseksi uskottiin PKK:ta. Tällä vuosikymmenellä välit ovat taas kiristyneet turistikeskuksiin tehtyjen pommi-iskujen takia.

Kurdit ovat osallistuneet kuppikuntaeronsa unohtaen Turkin ja Yhdysvaltojen rinnalla Isisin vastaiseen taisteluun Syyriassa. Kun verinen kalifaatti on saatu pääosin lyötyä, Turkki on alkanut huolestua kurdien voimistuvasta kansallistunteesta ja yhteisvoimasta.

Erdoganin pelottelu pohjautuu Turkin ja EU:n vuonna 2016 solmimaan sopimukseen. Sen perusteella Turkki saa EU:lta vuosittain ison tukun rahaa siitä, että raja pysyy kiinni.

Suomi tulee, tahtoi tai ei, EU:n puheenjohtajamaana vedetyksi mukaan diplomaattiseen kriisiin. EU:n keinot ovat kuitenkin vähissä. Turkki ei ole nyt ainut toisen valtion alueelle väkivalloin tunkeutunut maa Euroopassa. Ainakaan pitkänsitkeällä pakotepolitiikalla akuutti tilanne ei taida selvitä.

Turva- tai suojavyöhykkeen luominen on ikivanhaa valtapolitiikkaa, jossa hyökkäys on paras puolustus. Väestönsiirrotkaan eivät ole aivan tämän ajan keksintö. Turkin johto pelaa kovaa peliä turvatakseen sisäpoliittisen hegemoniansa.

Pelottavin näky olisi uusi pakolaisten virta, jota monien kriisien kanssa painiva EU ei totisesti enää kaipaa.

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset