Tilaajalle

Pääkirjoitus: Liikkumaton Suomi näkyy varusmiesten Cooperin testien laskevassa käyrässä

Cooperin testistä, jos mistä on mielipiteitä. Se on silti yksi käytetyimmistä fyysisen kunnon mittareista valtakunnallisesti.

Valtakunnan tasolla ikäluokkien kunnon erot näkyvät erottuvimmin armeijan testeissä. Enemmistö parikymppisten miesten ikäluokasta testataan. Vuosittainen normaali testitulosten heilunta kääntyi jatkuvasti laskevalle käyrälle vuonna 1995.

Nykyisin varusmies juoksee Cooperin testissä enää keskimäärin 2400 metriä, kun se oli vielä 1980-luvulla 2700 metriä. (Ilkka 7.10.)

20–29-vuotiailla miehillä testin tulos on hyvä, jos pystyy juoksemaan 2400–2800 metriä. Samanikäisiltä naisilta vaaditaan 2200–2700 metriä. Kaikki tulokset näiden haarukoiden yläpään yli antavat erinomaisen testituloksen.

Kun keskiarvo oli aiemmin hyvän ja erinomaisen rajamailla ja nyt hyvän ja keskitasoisen rajalla, on kunto tullut alaspäin.

Mitä tapahtui 1996, joka veti nuorison kestävyyskuntotulokset alemmas ja alemmas?

Samaan aikaan internet-yleistyi, mutta toinen selitys löytyy nuorten miesten syrjäytymisestä. Terveyden edistäminen ei kiinnosta, jos on muita murheita elämässä. Mielenterveys näkyy myös kokonaan palveluksesta vapautettujen määrässä. Myös nuorten miesten kunnon heikkeneminen näkyy alokasmäärissä. Tilanne on kaksijakoinen. Toinen puoli on hyvin liikunnallista, toinen puoli ei liiku lainkaan.

Tällä on kauaskantoisia seurauksia. Härmän kuntokeskuksen testeissä on huomattu, että suomalaisten kunto on lopahtanut 20 vuoden aikana huomattavasti.

On vaikea kysymys, pitäisikö ihmisen itse kantaa vastuu terveytensä heikkenemisesta ja kenellä on vastuu sen aiheuttamista kustannuksista yhteiskunnalle? Tavoitteena on saada työelämään mahdollisimman moni osatyökykyisistäkin.

Jos kunto rapistuu, se johtaa ennenaikaisiin sairauseläkkeisiin. Monissa töissä vaaditaan yhä kohtuullista fyysistä kuntoa, että työssä pystyy jaksamaan.

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset