Tilaajalle

Pääkirjoitus: Kuluttajan tulisi näyttää, että suomalaisen takia kannattaa jonottaa

Helsingissä avattiin torstaina uusi Tripla-niminen kauppakeskus. Helsinkiläiset saivat Pasilaan 220 myymälää.

Pääkaupunkiseudulla on käynnissä kauppakeskusten kilpavarustelu. Sinne on avattu viimeisen viiden vuoden aikana kuusi suurta kauppakeskusta. Asiantuntijoiden mukaan vanhat ja nuhruiset kauppakeskukset eivät kiinnosta ihmisiä. Niinpä vanhoja puretaan ja uusia rakennetaan.

Kauppatilan rakentaminen ja voi tuntua oudolta näinä päivinä, jolloin verkkokaupat valtaavat alaa ja ihmiset potevat ilmastoahdistusta. Kun meiltä vaaditaan entistä kestävämpää ja eettisempää kuluttamista, kauppakeskuksilla luulisi olevan tekemistä olemassaolonsa oikeuttamiseksi.

Triplan avaamisen yhteydessä onkin esitetty kulutuskritiikkiä. Erityisesti on nostettu esiin se, miksi suomalaiset jonottivat innokkaasti ostaakseen halpavaatteita puolalaisista vaatekaupoista.

Puolalainen perheyritys LPP Group toi uuteen kauppakeskukseen viiden eri brändinsä myymälät. Suomalainen muotialan yhteisö Fashion Finland kertoo, että LPP Groupin brändit valtasivat kauppakeskuksesta yli 6 500 neliömetriä.

Kotimaistakin ostettavaa ja kotimaisia liikkeitä Triplassa on myös muodista kiinnostuneille. Silti ulkomaalaisten ketjujen suuri rooli suomalaisissa kauppakeskuksissa herättää kysymyksiä. Miksi puolalaisten vaateketjujen tuloa kannatti mainostaa niin suuresti? Mikä estää suomalaista vaatekauppaa olemasta kauppakeskuksen sisäänvetomyymälä?

Suomalainen kaupan ala ei näytä ottavan edes omaansa, mutta ulkopuoliset näkevät täällä tilaa. Erityisesti pohjoismaiset ketjut näkyvät elektroniikan myynnissä, urheiluvälinekaupassa ja monessa muussa. Kaiken järjen mukaan suomalaiset ketjut voisivat aivan yhtä hyvin dominoida kotimaata ja operoida ulkomailla.

Motonetin omistavan perheyritys Broman Groupin toimitusjohtaja Harri Broman sanoi elokuussa Talouselämässä, että kun kerran ruotsalaiset ja norjalaiset kaupan alan yritykset pärjäävät, suomalaisten pitää miettiä, miksi me emme pysty samaan, kun pitäisi pystyä.

Ulkomaisten ketjujen kautta Suomi saa kyllä työpaikkoja, mutta suomalaisten pitäisi ohjata kulutushuumaansa niin, että kotimaisia, laadukkaita tuotteita kehittävät ja myyvät tahot voivat luottaa kuluttajien suopeuteen ja uskaltavat tuoda tuotteita tarjolle suomalaisiin liikkeisiin. Tarjonta muuttuu kyllä, jos suomalaiset näyttävät, että kotimainen tuote kiinnostaa.

Kotimaisen suosimista voi perustella eettisillä ja ilmastollisilla syillä, tai jos se tuntuu liian korkealentoiselta, kaupallisilla seikoilla: pidetään rahamme mahdollisimman tarkkaan Suomessa.

Suomalaiset ovat oppineet ostamaan kiinalaisista verkkokaupoista rihkamaa. Kauppa käy, vaikka tuotteet ovat usein vaarallisia tai ainakin heikkolaatuisia. Halpatavaran tuotanto ja kuljetus ovat ympäristön kannalta haitallista. Opitaan siitä pois.

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset