Tilaajalle

Yhä useampi esitutkinta lopetetaan jo alkuvaiheessa, ja se on hyvä asia – Poliisihallituksen virkamies Antti Leppilahti kertoo, miksi

Sovittelu on saanut viime vuosina aiempaa suuremman roolin rikosprosessissa. Poliisitarkastaja Antti Leppilahti Poliisihallituksesta sanoo, että tätä suurempaa roolia on tarkoituksella haettu.

Parhaassa tapauksessa sovittelusta saadaan työkalu, joka vapauttaa merkittävän määrän poliisin resursseja muiden kuin soviteltavissa olevien asioiden tukintaan.

– Olemme kirjanneet strategiaan asti ajatuksen, että sovittelusta voisi löytyä jopa esitutkinnan korvaava menettely, jolloin poliisi ei tekisi esitutkintaa oikeastaan ollenkaan. Käytännössä sitä jonkun verran joudutaan tekemään, sillä poliisin täytyy selvittää ketkä ovat osallisia ja mitkä ovat vahingot. Mutta mitä aikaisemmassa vaiheessa asia saadaan sovitteluun, sen kevyempi olisi esitutkintaprosessi. Siihen pyritään koko ajan.

Sovittelumenettelyn käyttö on Leppilahden mukaan kehittynyt ja tehostunut sen jälkeen, kun se siirtyi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen johdettavaksi. Nyt esimerkiksi tiettyjä pahoinpitelyjä ohjataan esitukinnan aikana sovittelumenettelyyn.

Jos osapuolet saavat aikaan sovun, tieto siitä menee poliisille. Syyttäjien kanssa on paikallisesti voitu sopia, että esimerkiksi tietyntyyppisissä lievissä pahoinpitelyissä pahoinpitelyissä syyttäjä voi tehdä esitutkinnan rajoittamispäätöksen ja esitutkintaa voidaan lopettaa.

Tämän toiminnan kasvu näkyy tilastoissa. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten esitutkinnan lopettaminen on moninkertaistunut niin, että kun lopettamisia oli 454 kappaletta vuonna 2010, viime vuonna niitä oli 2 833.

Yleisön ei siis tarvitse huolestua tästä kehityskulusta?

– Ei tarvitse, sillä nimenomaan tässä kehityskulussa sovittelun kehittyminen näkyy.

Suunnanmuutos on tehty tietoisesti yhdessä syyttäjän kanssa

Esitutkintojen lopettamiset ovat tämän vuosikymmenen mittaan lähes viisinkertaistuneet.

– Se on seurausta siitä, että asiasta on ruvettu puhumaan ja keskusteluissa on tuotu johdonmukaisesti esiin, että esitutkinnan rajoittamismenettely on yksi keino, joka pitää huomioida esitutkinnan alkuvaiheessa. On katsottava, onko poliisin tarkoituksenmukaista viedä eteenpäin asiaa rikosprosessissa, jos syyttäjä ei lopulta nostaisi asiassa syytettä.

Tutkinta voidaan lopettaa esimerkiksi silloin, jos rikos on ollut vähäinen tai tekijä on nuori ja asiaan liittyy ymmärtämättömyys tai harkitsemattomuus. Silloin syyttäjä joka tapauksessa tekisi syyttämättäjättämispäätöksen.

Esitukinnan lopettaminen on syyttäjän vallassa.

– Syyttäjä on se joka päättää esitukinnan lopettamisesta, poliisi esittää sen lopettamista.

Rooleista kertoo sekin, että poliisilla ei ole omaa ohjeistusta esitutkinnan rajoittamismenettelyn käyttämisestä, eli siitä, milloin esitutkinta lopetetaan.

– Rajoittamismenettelyprosessin omistaa syyttäjä. Valtakunnansyyttäjä on antanut syyttäjille erinomaisen ohjeen, jota myös poliisi käyttää rajoittamisesitysten harkinnan pohjana.

Paikalliset syyttäjät vaikuttavat hyvin paljon siihen, millaisia määriä ja mihin rikoksiin kohdistuvia esitutkinnan lopettamisia tehdään. Syyttäjien toimia kuitenkin seurataan. Myös poliisi seuraa, miten luvut kehittyvät eri laitoksien alueella, mutta seuranta ei ole reaaliaikaista.

Tasapainoilu on hankalaa: poliisi ei voi antaa signaalia, että joku rikos on sallittu

Esitutkinnan lopettamisten kasvu ei ole ollut itseohjautuvaa toimintaa, vaan Poliisihallitus on kirjannut strategiaan, että esikäsittelytoimintaa lisätään ja resursseja kohdennetaan yhteistyössä syyttäjän kanssa tarkoituksenmukaisemmin kuin ennen. Tämä seurauksena esitutkinnan lopettamisten määrä on kasvanut.

Tavoitteiden ja työtapojen kanssa on kuitenkin noudatettava tarkkuutta, sillä poliisi ei voi antaa signaalia, että jonkin rikoksen tekeminen olisi sallittua. Tasapainoilu on Leppilahden mukaan vaikeaa.

– Tilastoista näkee, että esitutkinnan lopettamisen kohdistuvat lievimpiin rikoksiin, mutta päätökset eivät ole sidottuja rikoslajiin. Jos päätökset kohdistuvat systemaattisesti ja paljon tiettyihin rikoksiin, on riskinä että ne ikään kuin sallittaisiin. Sitä me haluamme välttää.

Leppilahti painottaa, että jokaista juttua pitää arvioida yksitellen.

– Pitää esimerkiksi ottaa huomioon kehen rikos kohdistuu, minkälaisia vahinkoja uhrille syntyy ja millaisia mahdollisuuksia uhrilla on saada asiassa korvauksia ilman että asia käsitellään rikosprosessissa.

Fakta: Esitukinnan rajoittaminen ja keskeyttäminen

Esitutkinnan rajoittaminen (lopettaminen):

Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä päättää, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan, jos syyttäjä - - - tulisi jättämään syytteen nostamatta eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista.

Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä myös päättää, että esitutkinta lopetetaan, jos tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa tutkittavana olevan asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavaan seuraamukseen tai jos jo suoritettujen esitutkintatoimenpiteiden perusteella on varsin todennäköistä, että syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta - - -. Esitutkinnan lopettaminen edellyttää lisäksi, ettei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan jatkamista.

Esitutkinta on aloitettava uudelleen, jos siihen asiassa ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi on perusteltua syytä.

Esitutkinnan keskeyttäminen:

Esitutkinta saadaan sen aloittamisen jälkeen tutkinnanjohtajan päätöksellä keskeyttää, jos rikoksesta ei epäillä ketään ja jos asiaan vaikuttavaa selvitystä ei ole saatavissa. Esitutkinnan keskeyttämisestä päätettäessä on erityisesti otettava huomioon epäillyn rikoksen laatu.

Esitutkintaa on jatkettava ilman aiheetonta viivytystä, kun edellytyksiä keskeyttämiselle ei enää ole.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta